Design of generalized search interfaces for health informatics
Happotähde eli happojäännös[1] on ioni tai atomiryhmä, joka jää jäljelle jostakin haposta, kun siitä poistetaan vetyatomit positiivisina ioneina.
Yhdenarvoisilla eli monoproottisilla hapoilla happotähde on sama kuin siitä Brønstedin happo-emästeorian mukaan vastaava konjugaattiemäs. Esimerkiksi vetykloridin (suolahapon, HCl) happotähde on kloridi-ioni (Cl-) ja typpihapon happotähde nitraatti-ioni (NO3-). Tällaisten vahvojen happojen happotähteet ovat kuitenkin emäksinä niin heikkoja, ettei niitä tavallisesti sanota emäksiksi.
Monenarvoisten eli polyproottisten happojen happotähde saadaan, kun niistä poistetaan kaikki vetyatomit ioneina. Esimerkiksi rikkihappoa (H2SO4) vastaava konjugoitu emäs on vetysulfaatti-ioni (HSO4-), mutta sen happotähde on sulfaatti-ioni (SO42-).
Orgaanisissa karboksyylihapoissa ionisoituvat ainoastaan karboksyyliryhmässä olevat vetyatomit. Tämän vuoksi esimerkiksi etikkahapon (CH3COOH) happotähteenä pidetään asetaatti-ionia (CH3COO-).
Lähteet
- Yrjö Karilas: ”Kemia, Hapot, emäkset ja suolat”, Pikku jättiläinen, s. 752. (19. painos) WSOY, 1964.
- Eero Laaksovirta: Keskikoulun kemia, s. 65–66, 80. (9. painos) Otava, 1972.
Viitteet
- ↑ ”Happojäännös”, Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A-J), s. 361. (11. painos) Porvoo: Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7