Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Forssa

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°48′50″N, 023°37′20″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Kuntanumero 061
Hallinnollinen keskus Forssan keskustaajama
Perustettu 1923[1]
– kaupungiksi 1964[1]
Kuntaliitokset Koijärvi (1969, pääosa)[2]
Kokonaispinta-ala 253,36 km²
269:nneksi suurin 2022 [3]
– maa 248,83 km²
– sisävesi 4,53 km²
Väkiluku 16 450
67:nneksi suurin 31.8.2024 [4]
– väestötiheys 66,11 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [5]
– 0–14-v. 12,0 %
– 15–64-v. 56,5 %
– yli 64-v. 31,5 %
Äidinkieli 2023 [6]
– suomenkielisiä 91,8 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 7,9 %
Kunnallisvero 8,20 %
238:nneksi suurin 2024 [7]
Työttömyysaste 10,9 % (2019[8])
Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi[9]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[10]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Kesk.
 • KD
 • Vihr.
13
10
6
5
4
3
2
www.forssa.fi

Forssa on lounaishämäläinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan länsiosassa. Forssan kaupungissa asuu noin 16 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 31 000 henkilöä. Asukasluvultaan Forssa on Suomen 67:nneksi suurin kaupunki. Kanta-Hämeen kolmesta kaupungista Forssa on pienin.

Forssa on seutukuntansa keskuspaikka. Forssan naapurikunnat ovat lännessä Jokioinen, idässä ja etelässä Tammela, pohjoisessa Humppila ja Urjala. Väestö on keskittynyt kaupungin hallinnollisen alueen eteläosassa sijaitsevaan Forssan keskustaajamaan, joka ulottuu myös Jokioisten ja Tammelan kuntien alueelle. Kaupungin pohjoisosissa entisen Koijärven kunnan alueella on harvaa maaseutuasutusta.

Forssan pinta-ala on 253,36 neliökilometriä[3] ja keskimääräinen on väestötiheys noin 66 asukasta neliökilometriä kohti. Vesistöjen osuus pinta-alasta on pieni, mutta tärkeän elementin kaupunkikuvassa muodostaa Loimijoki, jonka alkupäässä kaupunki sijaitsee. Muita merkittäviä vesistöjä ovat osittain Forssassa sijaitseva Kaukjärvi ja vihreän liikkeen syntypaikkana tunnettu Koijärvi.[11]

Forssa kasvoi ja kehittyi 1800-luvulla tekstiiliteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvun puolella kaupunki kasvoi tuskin lainkaan maailmansotien välisenä aikana. Uusi kasvujakso alkoi 1960-luvulla rakennusteollisuuden vauhdittamana. Suurimmillaan Forssan asukasluku oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin kaupungissa oli kahden vuoden ajan vähän yli 20 000 asukasta. Sittemmin kaupungin kasvu pysähtyi teollisuuden alkaessa supistaa toimintojaan. Vuoteen 1994 mennessä asukasluku laski muutamilla sadoilla, mutta sen jälkeen väestön väheneminen kiihtyi. Vuoden 2005 loppuun mennessä Forssa oli menettänyt huippuvuosiin nähden yli 2 000 asukasta. Vuonna 2008 kaupungin väkiluku kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993. Vuoden 2010 jälkeen asukasluku on jälleen laskenut ollen vuonna 2016 noin 17 300.[12] Nykyisin elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä.

Forssan sijaintia Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä pidetään joskus ihanteellisena, sillä asiointimatkat maan suurimpiin kaupunkeihin sujuvat nopeasti. Etäisyys Helsinkiin on 110, Tampereelle 87 ja Turkuun 88 kilometriä.[13]

Historia

Pääartikkeli: Forssan historia

Forssan kehitys teollisuustaajamaksi alkoi, kun tehtailija Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle kehräämön. Nykyään Forssan teollisuusyhdyskunta on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[14]

Vuonna 1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, niin kutsuttu Forssan kokous, jossa otettiin käyttöön uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma.[15]

Itsenäisenä kuntana Forssa syntyi vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunginoikeudet Forssa sai vuonna 1964.[1] 1990-luvun alun lama koetteli Forssaa pahoin, mistä seurauksena oli talousongelmia ja edelleenkin korkeana pysyttelevä työttömyys.

Vaakuna

Pääartikkeli: Forssan vaakuna
Forssan vaakuna vuosina 1947–1962.

Kaupungin nykyisen vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1962. Sen heraldinen selitys kuuluu: Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas. Tunnus kuvaa vesivoimaa ja kaupungin halki virtaavaa Loimijokea. Vaakuna vahvistettiin 29. elokuuta 1962.

Aiemmin käytössä oli A. W. Ranckenin suunnittelema vaakuna vuodelta 1947. Vaakunan kilpi oli aaltokoroisesti katkoinen, alemmassa sinisessä kentässä oli hopeinen vesipyörä, ylemmässä hopeakentässä aaltokoron päällä kolme sinistä aaltoviivaa ja niiden päällä punainen F-kirjain. Vaakuna poistettiin käytöstä epäheraldisena.

Väestö

Forssan tori 30.12.2015
Pääartikkeli: Forssan väestö

Forssan väestönkehitystä vuosina 1847–1990 on tarkasteltu Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa vuodelta 1995[16] ja Risto O. Peltovuoren kirjoittamassa vuonna 1993 julkaistussa teoksessa Forssan historia. Vuonna 1923 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1925 Forssan väkiluku oli 7 681. Väkiluvun kehitys oli vaatimatonta vuoteen 1945 saakka; silloin asukkaita oli 8 045.[17] Tämän jälkeen väkiluvun kasvu nopeutui: 9 000 asukasta ylittyi vuonna 1952, 10 000 asukasta vuonna 1957, 11 000 asukasta vuonna 1962, 12 000 asukasta vuonna 1966 ja vuoden 1968 13 157 asukasta ylittivät 13 000 rajan.[17] Koijärven liittäminen Forssaan seuraavana vuonna 1969[1] nosti asukasluvun yli 15 000:n. Vuonna 1971 liitettiin vielä Tammelasta Forssaan 9 neliökilometrin kokoinen Lempään alue, jonka myötä kaupunki sai noin sata uutta asukasta.[18]

Forssa kasvoi nopeasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvun puolivälissä kaupungin kasvu pysähtyi. Suurimmillaan kaupungin väkiluku oli 20 074 henkeä vuoden 1985 lopussa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kaupungin ja koko seutukunnan väkiluku alkoi laskea nopeasti. Vuosina 2005–2010 väkiluku tasaantui noin 17 900 asukkaaseen, mutta kääntyi sen jälkeen jälleen laskuun ollen vuoden 2016 lopussa noin 17 300.[12]

Forssan kirkko.

90 prosenttia Forssan väestöstä asuu kaupunkimaisesti Forssan keskustaajamassa, jossa asutus on tiheintä. Maaseutumaisilla alueilla Forssan keski- ja pohjoisosissa sekä väkiluku että väestötiheys jäävät alhaisiksi. Forssan keskustaajama ulottuu myös Jokioisten ja Tammelan kuntien alueelle.[19] Forssan osuus koko seutukunnan väestöstä on hieman yli puolet.[12]

Forssan tehdasyhdyskunnan väestökeskittymät olivat Kalliomäen puutaloalue Loimijoen pohjoispuolella sekä Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueet joen eteläpuolella. Tämän Forssan historiallisen keskuksen ympärille on vuosikymmenten mittaan rakennettu uusia kaupunginosia. Viksbergin kerrostalolähiö rakennettiin pääosin 1970-luvulla ja Tölön 1970- ja 1980-luvuilla, mutta niiden väestö on ollut laskusuunnassa. Viime aikoina väestö on kasvanut lähinnä uusien omakotitalojen rakentamisen myötä kaupungin laidoilla ja keskustassa elpyneen kerrostalorakentamisen myötä.[20]

Forssan asukkaista kuului vuoden 2011 lopussa 0–14-vuotiaiden ikäryhmään 13,5 prosenttia, 15–64-vuotiaiden ikäryhmään 63,2 prosenttia ja yli 64-vuotiaita oli 23,3 prosenttia väestöstä.[12] Pitkällä tähtäimellä lasten määrä ja osuus ovat vähentyneet huomattavasti. Vanhukset ovat sekä määrältään että osuudeltaan ainoa kasvava ikäryhmä. Lasten osuus alitti vanhusten osuuden vuonna 1997.[12]

Eniten lapsia asuu keskustaajama-alueen reunalla uusilla pientaloalueilla. Vanhusten osuus on suurimmillaan Korkeavahassa ja Keskustassa, joissa 64 vuotta täyttäneitä on yli 40 % asukkaista.[20]

Vuosina 1980–2010 Forssan kielijakauma on pysynyt melko vakaana. Suomenkielisten absoluuttinen määrä on laskenut noin 1 900 hengellä, mutta suhteellinen osuus on laskenut vain vähän 99,6 prosentista 97,1 prosenttiin. Ruotsinkielisten määrässä on laskenut noin kolmanneksella. Huomattavin kasvu on muita kuin suomea ja ruotsia puhuvien ryhmässä, jonka koko on monikertaistunut.[21]

Seurakunnat

Forssan helluntaiseurakunnan kirkko S-Marketin vieressä vuonna 2010.

Vuoden 2023 lopussa forssalaisista 70,9 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 2,3 prosenttia kuului muihin uskontokuntiin ja 26,8 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[22]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Forssassa on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Forssan seurakunta.[23] Entinen Koijärven seurakunta on liitetty Forssan seurakuntaan 2007.[23] Kaupungissa on Hämeenlinnan ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva toimintakeskus,[24] Jehovan todistajien valtakunnansali, helluntaiseurakunnan Saalem-kirkko ja vapaaseurakunnan toimintaa. Vapaakirkko toimii Forssa-yhtiön rakennuttamassa Kerholana tunnetussa rakennuksessa. Forssassa on myös vapaa-ajattelijoiden hautausmaa[25].

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Forssassa toimii Forssan helluntaiseurakunta[26] Vapaakirkon jäsenseurakunnista toimii Forssan vapaaseurakunta.[27]

Maantiedettä

Kalliomäen puutaloaluetta.

Asutuksen kehitys

Vuodet 1847–1946

Forssan ensimmäiset suunnitellusti rakennetut alueet olivat Wahreninkatu ja Viksbergin pytingit. Kalliomäki linjoineen syntyi 1870-luvulta lähtien Wahrenin määrättyä alueelle asemakaavan.[28] Kalliomäen ohella Forssan vanhimpiin asuinalueisiin kuuluvat Vanha Kuhala Loimijoen eteläpuolella, Uusikylä Rautatienkadun ja Räynynojan välissä sekä Yliskylä eli Ameriikka hieman Uudestakylästä länteen.

Helga Keräsen vuodelta 1930 olevassa tutkimuksessa silloinen Forssan kauppala on jaettu kymmeneen fysiognomiseen alueeseen, jotka olivat Kalliomäen alue, Hämeentien suurasumusalue, Puiston alue, Forssan tehdasalue, Viksbergin tehdasalue, Forssan liikekeskus, Keski-Forssan pienasumusalue, ”Amerikka” ja Yliskylän uutisasumusalue.[29] Tämä jaottelu koski vain Forssan tiheästi rakennettuja alueita, eikä ympärillä olevia maaseutumaisempia alueita.

Vuoteen 1946 tultaessa tiheän puutaloasutuksen alue oli melko suppea verrattuna nykypäivän taajamoituneen alueen kokoon. Suurin osa nykyisistä asuinalueista oli peltoa. Edellä mainittujen alueiden lisäksi asutusta oli Kekkalassa, jonkin verran Pispanmäessä ja lisäksi joitakin rakennuksia Viksbergin kartanon mailla. Rantalanmäen rakentaminen oli tässä vaiheessa jo aloitettu.

1950-luvulta 1980-luvulle

Kerrostaloja alettiin rakentaa Kartanonkadun ja Forssan torin ympäristöön sekä Viksbergiin 1960-luvulla.[28] Monet vanhat puutalot saivat vähitellen väistyä uudisrakentamisen tieltä. Jälkeenpäin monien rakennusten purkamista on arvosteltu. Ehkä tunnetuin purettu rakennus on Säästöpankinkadun ja Hämeentien kulmassa sijainnut Piparkakkutalo. Kerrostalojen rakentaminen jatkui myös 1970-luvulla, jolloin aloitettiin Tölön rakentaminen, rakennettiin punatiilisiä kerrostaloja Pekolanraitille sekä jatkettiin Viksbergin rakentamista.

Kaupungin laajeneva teollisuus sai käyttöönsä entisiä Viksbergin kartanon maita. Parma rakensi elementti- ja Ahlström villatehtaansa valtatie 2:n länsipuolelle Pispanmäkeen.

Pientaloalueet levittäytyivät vähitellen kaupungin reunoilla. Talsoilan jälkeen rakennettiin omakotitaloja pohjoisessa Lamminrantaan, Ojalanmäkeen, Kaikulaan ja Vieremään. Paavolan rakentaminen aloitettiin 1980-luvulla ja alue on nykyään lähes täyteen rakennettu. Paavolassa järjestettiin myös asuntomessut vuonna 1982.[28]

1990-luvulta nykypäivään

Forssan laajentuminen on ollut melko hidasta, koska väkiluvun laskiessa uusien asuntojen kysyntä ei ole kovin suurta. Uusia omakotitaloja on kuitenkin rakennettu. Eniten uusia taloja on kaupungin itäosissa Kuustossa, jonkin verran myös Pikkumuolaassa ja Paavolassa sekä Vieremän luoteisosassa. Keskustaan on parin viime vuoden aikana rakennettu uusia kerrostaloja etenkin Makasiinirantaan.

Vesistöt

Vesistöjä on Forssan pinta-alasta vain 4,61 km²,[30] mikä on 1,8 % kokonaispinta-alasta. Keskustaajaman alueella ainoat vesistöt ovat idässä osa Kaukjärveä, kaupungin halki virtaava Loimijoki, siihen laskeva, lähes umpeenkasvanut Loimalammi sekä Linikkalanlammi Linikkalassa ja Mäkilammi Vieremässä. Lähialueen suurin järvin on Tammelan puolella sijaitseva Pyhäjärvi.

Forssan haja-asutusalueen keskiosien halki virtaa Loimijoen sivujoki Jänhijoki, jonka latvavesiin kuuluvat myös pohjoisempana lähellä Tammelan rajaa sijaitsevat, Tammelan Mustialan takamaiden pienten metsäjärvien ketjuun liittyvät Kiimalammi ja Luolalammi.

Haja-asutusalueen pohjoisosassa on Koijärven lintujärvi. Siitä alkaa Matkun ohi pitkin Jokioisten ja Humppilan rajaa länteen virtaava Loimijoen suurin sivujoki Koijoki (tunnetaan myös nimillä Kojonjoki tai Koenjoki). Tämän joen toinen latvajärvi on Valijärvi Tammelan rajalla. Tammelan Pyhäjärven latvavesiin kuuluu Lunkinjärvi Tammelan rajalla. Urjalan rajoilla osittain Forssan alueelle ulottuvat Urjalan halki virtaavan Tarpianjoen latvavesiin kuuluvat Kokonjärvi, Särkijärvi ja Matkunjärvi.

Puistot

Ankkalammin puisto Forssan torin eteläreunalla.

Forssassa on 110 puistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 303 hehtaaria. Seuraavassa on lueteltu merkittävimpiä puistoja:[31]

  • Ankkalammin puisto: sijaitsee torin eteläpuolella. Puisto uudistettu toriremontin yhteydessä
  • Yhtiönpuisto: vanhan kehräämöalueen vieressä sijaitseva puisto, jota kutsutaan joskus myös nimellä Wahreninpuisto
  • Keskuspuisto: Loimijoen vartta Yhtiönpuiston jälkeen seuraava luonnontilainen puisto, jossa myös jalkapallonurmi
  • Talsoilan puisto: osin rakennettu, osin luonnontilainen puisto Talsoilassa, toteutettiin kaikille avoimena kansanpuistona aiemmin suljetusta Yhtiönpuistosta poiketen
  • Rantapuisto: Keskuspuistoa vastapäätä Rantalanmäessä joen varrella sijaitseva puisto
  • Harjupuisto: mäntyvaltainen puistometsä Kaikulan ja Vieremän rajalla
  • Mäkilamminpuisto: mäntyvaltainen Mäkilammiin rajoittuva puistometsä Vieremässä
  • Lamminrannan puisto: nimensä mukaisesti puisto Lamminrannan ympärillä
  • Paavolan puisto: Paavolan kaupunginosassa sijaitseva puisto on osin rakennettu, osin puistometsää
  • Siurilan puisto: Viksbergin asuinalueen keskellä sijaitseva puisto, jossa on kaksi vesilammikkoa, keinotekoinen puro ja suihkulähde
  • Salmistonmäki ja Loimalammi: luonnontilainen alue sijaitsee Haudankorvan itäosassa aivan kiinni Tammelan rajassa

Monet puistot ovat pääosin luonnontilassa olevia viheralueita, eivätkä aktiivisesti hoidettavia ”paraatipuistoja”.

Kansallinen kaupunkipuisto

Forssan kaupunki on rakentunut alueelle, jossa metsä- ja peltomaisemat vuorottelevat. Kaupunki on saanut kansallisen kaupunkipuiston aseman Loimijoen varrella sijaitseville kolmelle alueelle.[32][33]

  • agraarimaiseman alueena Haudankorvan ja Kuuston peltoalueet
  • teollisuusperinnön alueena vanhat tehdasrakennukset ja jotkin vanhat kaupunginosat (muun muassa Kalliomäki, Kuhala ja Rantalanmäki)
  • harjualueena Vieremästä Hunnari, Kaikulasta hautausmaan lähiympäristö ja Lamminrannasta lammen ympäristö.

Liikenne

Liikenneyhteydet

Forssan keskustaajaman kautta kulkevat seuraavat tiet:

Valtatie 2:n heikkoa kuntoa on pidetty Forssan kehitystä hidastavana tekijänä.kenen mukaan? Helsingistä alkunsa saavat valtatiet on muutettu moottoriteiksi, mutta liikennemääriltään pienempi valtatie 2 on edelleen tavanomainen kaksikaistainen valtatie. Kakkostietä parannettiin Forssan lähistöllä vuosina 2006–2009 rakentamalla Paavolaan uusi silta ja Jokioisille ohituskaista, joka toimii myös Ilmavoimien varalaskupaikkana.[34][35]

Matkun kautta kulkee Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät pysähdy enää Matkussa, ja vanha asemarakennuskin on purettu. Forssan keskustaajaman rautatierakenteet on purettu 1970-luvulla, eikä kaupungilla näin ollen ole omia rautatieyhteyksiä. Lähin henkilöliikenteen asema on Humppilassa. Toisinaan on esitetty rautatien rakentamista kaupunkiin. Esillä on ollut esimerkiksi rautatie Helsingistä Forssan ja Humppilan kautta Poriin.[36] Hanketta voidaan kuitenkin ruveta toteuttamaan aikaisintaan 2020-luvun toisen puoliskon aikana.[37] Toisena linjauksena on esitetty rautatien rakentamista Riihimäeltä Forssan kautta Loimaalle.

Haudankorvan kaupunginosassa sijaitsee Forssan lentokenttä,[38] jota käytetään harrastustoimintaan. Lähimmät lentomatkustamiseen tarkoitetut lentoasemat ovat Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Kaupungin sisäinen liikenne

Forssassa on pidetty ongelmallisena keskustan liikennettä. Esimerkiksi Kauppakadulle asetettiin raskaan kaluston ajokielto alkuvuodesta 2008.[39] Suunnitteilla on pitkään ollut niin sanottu Itäinen kehäväylä, joka ohjaisi liikenteen kulkemaan Forssan ydinkeskustan ohitse valtatieltä 2 valtatielle 10 ja mahdollisesti tästä edelleen Tampereentielle. Osana tätä suunnitelmaa kaupungin uudeksi sisääntulotieksi etelästä päin valmistui Loimalammintie ja aiemmin sisääntulotienä toimineen Helsingintien liittymä valtatielle 2 poistettiin.

Yhtiönkadun jatkeen rakentaminen nykyisen Yhtiönkadun päästä Tampereentien päähän kirkon ohitse I linjaa pitkin on ollut suunnitteilla vuosikymmeniä. Katulinjaus on merkitty asemakaavaan vuonna 1969, ja uuteen maakuntakaavaan on myös merkitty katuyhteys Yhtiönkadun ja Tampereentien välille. Asemakaavaa pidetään vanhentuneena, ja sen uudistamista on pohdittu usein. Kannatusta on ollut sekä erilaisille ratkaisuille tieyhteyden toteuttamiseksi että kadun rakentamatta jättämiselle. Hanke on ollut erittäin kiistanalainen, ja toisinaan siitä on käyty runsaasti keskustelua Forssan Lehden mielipidesivuilla. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi alueelle laaditun kadun sisältävän kaavan ja Forssa valitti hallinto-oikeuden päätöksestä, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.[40]

Myös Kartanonkadun remonttia suunniteltiin pitkään. Kadun uudistustyöt käynnistyivät heinäkuussa 2012 ja valmistuivat saman vuoden lopussa. Epäonnistuneita hidastetöyssyjä korjattiin kuitenkin useaan otteeseen.

Kaupunginosat

Kehräämön rakennuksia Kuhalankosken rannalla. Nykyisin niissä toimii muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu.
Kalliomäen puutaloaluetta.

Kuntien osa-alueita koskevissa tilastoissa Forssan kaupunki jaetaan kolmeen suuralueeseen, 20 tilastoalueeseen ja 30 pienalueeseen. Kaupungin kolme suuraluetta ovat Keskustaajama (Forssaan kuuluva osa kuntarajat ylittävästä Forssan keskustaajamasta ja ympäröivät maaseutualueet), Parkkiaro (maaseutualue Forssan keskiosissa) ja Entinen Koijärvi (entisen Koijärven kunnan ydinalueet). Entisen Koijärven suuralueeseen eivät kuulu osittain Urjalaan liitetyt Kokon ja Matkun kylät.[2][20] Toisaalta suuralueeseen kuuluvan Kojon tilastoalueen eteläosa ei kuulunut Koijärven kuntaan, vaan osittain Forssan kauppalaan. Kojon tilastoalueeseen kuuluu myös Tammelan kuntaan aiemmin kuulunut Lempään alue.[16]

Tilastoalueiden mukaiset kaupunginosat eivät välttämättä ole täsmälleen samoja kuin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin mukaiset kaupunginosat, sillä tilastoalueisiin saattaa kuulua esimerkiksi maarekisterikyliin luokiteltuja alueita. Kaupunginosia käsittelevissä artikkeleissa ne on kuitenkin samaistettu nimiltään vastaavien tilastoalueiden kanssa. Tilastoalueen nimi poikkeaa kuitenkin kahdessa tapauksessa kaupunginosan nimestä, jolloin on käytetty Maanmittauslaitoksen[41] ilmoittamaa nimeä:

  • Kuhalan kaupunginosa on Tölön tilastoalue
  • Linikkalan kaupunginosa on Kalliomäen tilastoalue

Lisäksi Pikku-Muolaan nimi kirjoitetaan usein muodossa Pikkumuolaa.

Keskustaajaman suuralue

Keskustaajaman suuralueen 16 kaupunginosaa (tilastoaluetta) on seuraavassa esitetty aakkosjärjestyksessä. Nimien perässä suluissa olevat numerot ovat Maanmittauslaitoksen ilmoittamia kaupunginosien virallisia järjestysnumeroita.[41][20]

Parkkiaron suuralue

Oman suuralueensa muodostava Parkkiaro on Keskustaajaman suuralueen kaupunginosien lisäksi yksi Forssan kaupunginosista (tilastoalueista). Nimen perässä suluissa oleva numero on Maanmittauslaitoksen ilmoittama kaupunginosan virallinen järjestysnumero.[41][20]

Entisen Koijärven suuralue

Entisen Koijärven suuralue muodostuu kolmesta eri tilastoalueesta, joita ei kuitenkaan pidetä kaupunginosina.

  • Kojo (477 as.) käsittää entisen Koijärven keskeiset alueet. Kojoon kuuluu Koijärven kunnan entinen kirkonseutu, joka ei kuitenkaan ole oma taajamansa. Kojolla sijaitsevat Koijärven kirkko ja Koijärven koulu-päiväkoti.
  • Matku (523 as.) sijaitsee entisen Koijärven länsiosassa. Turun ja Toijalan välinen rautatie kulkee Forssan alueella Matkussa, joka oli aiemmin oma taajamansa. Nykyisin Matkua ei lasketa enää taajamaksi väkiluvun pudottua alle 200 henkeen.[42] Matkun rautatieasema on purettu, eikä paikalla ole enää aikoihin ollut asemaliikennettä.
  • Suonpää (217 as.) käsittää entisen Koijärven alueen pohjoisosat[20].

Kylät

Seuraavassa luetellut maarekisterikylät eivät noudata rajoiltaan edellä mainittujen kaupunginosien ja tilastoalueiden rajoja. Kylät on jaoteltu sen mukaan ovatko ne kuuluneet ennen vuoden 1969 kuntaliitosta Forssan kauppalaan vai Koijärven kuntaan. Kylien nimien perässä suluissa olevat numerot ovat Maanmittauslaitoksen ilmoittamia tunnusnumeroita.[41]

Forssan kauppalan alue

Forssan kauppalan alueella sijainneita kyliä olivat[43]

Koijärven kunnan alue

Forssaan liitetyn Koijärven kyliä puolestaan olivat[44]

Epäyhtenäisyydet kuntajaon kanssa

Entisen Forssan kauppalan alueeseen kuuluu osia myös Jokioisten (415) ja Kaukjärven kylistä (416), mutta nämä kylät sijaitsevat pääosin naapurikunnissa Jokioisilla ja Tammelassa. Toisaalta Tammelassa sijaitsee osia Haudankorvan, Linikkalan ja Lunttilan kylistä, mutta nämä kylät sijaitsevat kuitenkin pääasiassa Forssan alueella.

Vastaavasti entisen Koijärven kunnan alueeseen kuuluvista kylistä Kojo sijaitsee osin myös Tammelassa ja Matku osittain Urjalassa. Kuntaliitoksessa Kokon kylä liitettiin pääosin Urjalaan ja myös Menosten kylä sijaitsee pääosin Urjalassa.[41]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Forssassa oli 17 185 asukasta, joista 15 518 asui taajamassa, 1 511 haja-asutusalueilla ja 156:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Forssan taajama-aste on 91,1 %.[45] Kunnassa on vain yksi taajama, Forssan keskustaajama.[46] Forssan keskustaajama ulottuu Forssan lisäksi Jokioisten ja Tammelan kuntien alueelle.[46] Yhteensä Forssan keskustaajamassa on 21 236 asukasta ja sen pinta-ala on 37,14 neliökilometriä.[47]

Politiikka

Forssan kaupungintalo.
Pääartikkeli: Forssan politiikka

Forssalle on ollut tunnusomaista vasemmistopuolueiden paikkaenemmistö valtuustossa vuoden 1992 vaaleihin saakka. Eduskuntavaaleissa Forssa on ollut historiallisesti vasemmistoenemmistöinen kunta, ja vuosina 1983–2011 pidetyissä eduskuntavaaleissa SDP oli yhtäjaksoisesti suurin puolue vuoden 2007 vaaleihin asti, jolloin se putosi toiselle sijalle. Myös presidentinvaaleissa sosialidemokraattien ehdokas on saanut eniten ääniä.

Nykyisin eduskunnassa on yksi kansanedustaja Forssasta:[48]

  • Sanni Grahn-Laasonen (kok.), kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien, ympäristöministeri 2014–2015, opetus- ja kulttuuriministeri 2015–2017, opetusministeri 2017–2019

Aiemmin heitä on ollut useita.

Forssan kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Kaudella 2021–2025 suurin puolue on SDP, jonka hallussa on 13 paikkaa.[10]

Elinkeinoelämä

Entisellä kutomoalueella toimii nykyään Citymarket ja palvelualojen yrityksiä.

Työpaikkarakenne

Vuonna 2009 Forssassa oli 8 724 työpaikkaa, jotka jakautuivat elinkeinosektoreittain seuraavasti:[49]

  • maa- ja metsätalous: 184 (2,1 %)
  • jalostus: 2 953 (33,8 %)
  • palvelut: 5 530 (63,4 %)
  • tuntematon: 57 (0,7 %)

Jalostus on edelleen merkittävä elinkeino, mutta sen osuus työpaikoista on laskenut huomattavasti. Enimmillään jalostuksen osuus työpaikoista on ollut 55,7 % vuonna 1975. Myös työpaikkojen kokonaismäärä Forssassa on laskenut; enimmillään työpaikkoja kaupungissa oli yli 11 000 vuonna 1990. Laman myötä kaupungista katosi vuoteen 1995 mennessä noin 2 000 työpaikkaa.[50] Maataloutta Forssassa harjoitetaan pääasiassa entisen Koijärven kunnan alueella.

Wahrenin 1800-luvulla alkuun saattama tekstiiliteollisuus oli kaupungin merkittävin työnantaja aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen rakennusteollisuus nousi merkittävimmäksi teollisuudenalaksi Armas Puolimatkan perustaman Rakennusvalmiste Oy:n kasvaneen toiminnan ansiosta. A. Ahlströmin (nykyisin Saint-Gobain Isover Oy) kolmas mineraalivillatehdas käynnistyi Pilvenmäellä virallisesti 13. lokakuuta 1971. Tehtaan koekäyttö alkoi kuukauden verran aiemmin.

Nykypäivän Forssan suurin teollisuudenala on elintarviketuotanto. HK Ruokatalo Oy on keskittänyt merkittävän määrän toimintaansa paikkakunnalle. Lisäksi kaupungissa toimii Atria Yhtymä ostettuaan Liha ja Säilyke Oy:n. Muuallakin Suomessa tunnettu Forssan-tuotemerkki säilyy edelleen markkinoilla. Paikallista elintarviketeollisuutta edustaa lihajalosteyritys Hakala Oy.

Suurimpia yrityksiä

Merkittäviä työantajia Forssassa ovat mm.

Työllisyystilanne

Forssan on perinteisesti ollut työpaikkaomavarainen. Vuoden 2009 tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuus oli 125,5 %.[51] Forssassa käy töissä 3 444 ulkopaikkakuntalaista, joista seutukunnan sisältä tulevia on 2 299 ja muualta tulevia 1 145 henkeä. Työpaikoista 39,5 % on sellaisia, joissa työntekijä ei asu Forssassa.[52] Forssalaisista oli vuoden 2009 tilaston mukaan työssäkäyviä 6 950 henkilöä. Heistä pääosa työskenteli Forssassa ja 1 670 henkilöä muilla paikkakunnilla. Muilla paikkakunnilla työskentelevistä 737 työskenteli muissa seutukunnan kunnissa ja 933 muualla Suomessa. Forssan työllisistä 24,0 % ei siis työskentele asuinkunnassaan.[53]

Vuonna 1990 Forssan työttömyysaste oli vain 5,2 %. Seuraavina vuosina työttömyys nousi jyrkästi ollen korkeimmillaan vuonna 1993. Tuolloin joka neljäs oli vailla työtä. Sen jälkeen työttömyys lähti laskuun, mutta kääntyi jälleen nousuun vuonna 2008. Alimmillaankin Forssan työttömyys oli noin kaksinkertainen 1990-luvun alun lamaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna.[54] Vuonna 2018 Forssan työttömyysaste oli 12,4 %, joka on Kanta-Hämeen korkein.[55] Työttömyysaste on ollut laskussa vuodesta 2016. Forssan työttömyystilanne on vaikeampi kuin Kanta-Hämeessä tai Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissa.[56][55]

Työ- ja elinkeinoministeriö nimesi Forssan seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi 2008–2009 yli 500 työntekijää koskeneiden irtisanomisten johdosta. Rakennemuutosalueeksi päätymiseen johtivat seuraavien yritysten irtisanomiset:[57]

  • Finlayson-Forssa ilmoitti henkilöstövähennyksistä ja sulki kannattamattoman muovitehtaansa 2007.[58] Vuonna 2008 yhtiö ilmoitti konkurssista.[59]
  • Helkama Forste lakkautti Forssan tuotantolaitoksen vuonna 2008 ja tuotanto siirrettiin Unkariin ja Venäjälle.[60]
  • Lokakuussa 2008 Novart ilmoitti sulkevansa Forssan keittiökalustetehtaansa ja keskittävänsä tuotannon Nastolaan.[61]

Muita takavuosien irtisanomisia ovat olleet seuraavat:

  • Vapo Timberin Forssan saha lopetettiin vuonna 2006.[62]
  • Elintarviketeollisuudessa toimivat HK Ruokatalo[63] ja Atria ovat irtisanoneet työntekijöitään.[64] Atrian 2000-luvulla rakennuttama logistiikkakeskus ja kaupungin kustantama kuljetinsilta jäivät vaille käyttöä.[65]
  • Finlayson ilmoitti maaliskuussa 2009 Forssan tuotantoyksikön sulkemisesta.[66]
  • Elokuussa 2012 Fenestra ilmoitti sulkevansa Forssan ikkunatehtaansa.[67]

Koulutus

Forssan yhteislyseo.

Forssassa toimii tällä hetkellä kahdeksan peruskoulua.[68] Haudankorvan ala-aste lakkautettiin keväällä 1998. Keskuskoulusta ja Kuhalan koulusta muodostettiin kaikki luokka-asteet sisältävät yhtenäiskoulut kun entisen Haudankorvan ala-asteen oppilaat siirrettiin Kuhalaan ja Linikkalan ylä-aste yhdistettiin Keskuskouluun. Samalla Kuhalan lukio lakkautettiin ja lukio-opetus keskitettiin Linikkalan lukioon, joka otti nimekseen Forssan Yhteislyseo.

Alakoulut (luokat 1–6)

Alakouluja Forssassa on neljä,[69]. Koijärven koulussa opiskelevat keskustaajaman pohjoispuolen lapset.

Yhtenäiskoulut (luokat 1–9)

Yhtenäiskouluja Forssassa on kaksi:[70] Tässä yhtenäiskoululla tarkoitetaan koulua jossa on kaikki peruskoulun ikäluokat 1–9

Ylemmän asteen oppilaitokset

Forssassa toimii Forssan yhteislyseo, joka jatkaa Suomen vanhimman maaseutuoppikoulun perinteitä.[72]

Ammatillisesta koulutuksesta vastaa Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä. Yhtymässä on yhdistetty nuorisoasteen Forssan ammatti-instituutti (FAI) ja ammaillista aikuiskoulutusta harjoittava Faktia Oy. Sekä nuorisoaste ja aikuiskoulutus toimivat samoissa kiinteistöissä pois lukien Faktian nosturikoulutus. Faktia on Suomen ainoa torni- ja ajoneuvonosturikoulutusta tarjoava oppilaitos.[73]

Ammatillista korkeakoulutusta tarjoaa Hämeen Ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö.[74]

Muut palvelut

Forssa kuuluu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimialueeseen ja Forssassa on vakinaisen palokunnan miehittämä Forssan paloasema. Samalla asemalla operoi myös Forssan puolivakinainen palokunta. Forssassa on kolme sopimuspalokuntaa, Forssan VPK, Matkun VPK ja Suonpään VPK.[75]

Kulttuuri

Pääartikkeli: Forssan kulttuuri

Forssan kulttuurikeskus toimii historiallisella kehräämöalueella. Kaupungissa on useita museoita ja teatteri ja siellä järjestetään myös vuosittaisia tapahtumia.

Murre

Forssan alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Forssan murre kuuluu Tammelan alaryhmään.[76]

Tunnettuja Forssassa syntyneitä tai vaikuttaneita

Ystävyyskaupungit

Forssalla on seitsemän ystävyyskaupunkia. Seuraavassa luettelossa ne on järjestetty ystävyystoiminnan alkamisvuoden mukaan:[79]

Lakkautetun Koijärven kunnan kummikunta oli Ruotsissa sijainnut Hållnäsin kunta.[80] Koijärvi kuitenkin liitettiin pääosin Forssaan vuonna 1969, ja Hållnäsistä tuli osa Tierpin kuntaa vuonna 1971.[81] Forssan Vieremässä Ystävyydentien varrella on Södertäljen, Sarpsborgin, Struerin, Serpuhovin ja Hållnäsin mukaan nimetyt tiet.[82][83]

Välimatkoja

Seuraavassa on lueteltu välimatkat Forssasta muihin Lounais-Hämeen kuntiin sekä lähimpiin suuriin kaupunkeihin.[13]

Lähikunnat

Lähimmät suuret kaupungit

Maakuntien keskuskaupungit

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Perustietoja Forssan kaupunki. Arkistoitu 6.6.2012. Viitattu 17.8.2012.
  2. ↑ a b Koijärven seurakunta Forssan seurakunta. Arkistoitu 30.10.2004. Viitattu 19.8.2012.
  3. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  4. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  5. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  7. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  8. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.11.2021.
  9. ↑ Forssa sai uuden kaupunginjohtajan Koskelta: "Yhdessä olemme enemmän." YLE. Viitattu 3.4.2017.
  10. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Forssa Oikeusministeriö. Viitattu 6.11.2021.
  11. ↑ Muistojemme Koijärvi elää Vihreä lanka. 5.3.2012. Vihreä lanka. Viitattu 17.8.2012.
  12. ↑ a b c d e Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1972 - 2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
  13. ↑ a b Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto. Arkistoitu 20.4.2010. Viitattu 17.8.2012.
  14. ↑ Forssan teollisuusyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. ↑ Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Sata vuotta eduskuntavaaleja. Yleisradio. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 17.8.2012.
  16. ↑ a b Laine, Jari: Forssan väestönkehitys ja -rakenne 1847–1990, s. 7–68. (Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 64) Forssa: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1995.
  17. ↑ a b Peltovuori (1993), s. 259–260
  18. ↑ Historiaa Tammelan kunta. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 17.8.2012.
  19. ↑ 2.1.3 Taajamien pinta-ala, väestö ja asukastiheys v. 2005 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 22.8.2011. Hämeen liitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 17.8.2012.
  20. ↑ a b c d e f 2.1.5 Väestö osa-alueittain 2000, 2005, 2010 ja ikärakenne 2011 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.4.2012. Hämeen liitto. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 17.8.2012.
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 28.12.2017.
  22. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 5.5.2024.
  23. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ Hämeenlinnan seurakunnan pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 17.8.2012.
  25. ↑ FORSSAN RAUHANMAA (11.5.2013)
  26. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  27. ↑ Seurakunnat Suomen Vapaakirkko. Viitattu 19.7.2022.
  28. ↑ a b c Kaupungin kehitys Forssan kaupunki. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 17.8.2012.
  29. ↑ Keränen, Helga: Kolmen vuosikymmenen takainen Forssa. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1958, nro XXVII, s. 30–32. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832
  30. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 (XLS) 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 17.8.2012.
  31. ↑ Puistokaupunki Forssa Forssan kaupunki. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 17.8.2012.
  32. ↑ https://www.forssa.fi/asuminen-ja-ymparisto/tekniset-palvelut/kadut-ja-puistot/puistot-ja-yleiset-alueet/kansallinen-kaupunkipuisto/
  33. ↑ Hakala, Sirja; Hannula, Hanna ja Tirkkonen, Elina: Kaupunkipuiston kolme erityyppistä osa-aluetta Forssan kansallinen kaupunkipuisto. syksy 2005. Viitattu 17.8.2012.
  34. ↑ Kakkostie remonttiin kahdeksi vuodeksi Turun Sanomat. 26.8.2006. Turun Sanomat. Arkistoitu 7.8.2020. Viitattu 17.8.2012.
  35. ↑ Liikennemääräkartat, Koko maa 2011 (PDF) Liikennevirasto. Viitattu 17.8.2012.[vanhentunut linkki]
  36. ↑ Helsinki-Forssa-Pori-rautatieyhteys sopii hyvin henkilöliikenteelle Yle Uutiset. 19.3.2010. Yle Häme. Viitattu 17.8.2012.
  37. ↑ Helsinki-Pori-rata siintää kymmenien vuosien päässä 25.2.2010. Yle Uutiset: Yle Helsinki. Viitattu 17.8.2012.
  38. ↑ Forssa - EFFO Lentopaikat.net. Viitattu 17.8.2012.
  39. ↑ Forssa rajoittaa raskasta liikennettä Turun Sanomat. 14.8.2007. Turun Sanomat. Arkistoitu 7.8.2020. Viitattu 17.8.2012.
  40. ↑ KHO piti Yhtiönkatu-päätöksen voimassa Yle Uutiset. 8.5.2010. Yle Häme. Viitattu 17.8.2012.
  41. ↑ a b c d e Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 4.4.2013.
  42. ↑ 2.1.6 Taajama- ja haja-asutusväestön kehitys 1960-2005 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.10.2008. Hämeen liitto. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 17.8.2012.
  43. ↑ Maanmittaushallituksen uudistusarkisto: Uudistushakemistot: Uudistushakemisto: Hämeen lääni (Asikkala-Hausjärvi) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Arkistoitu 4.9.2011. Viitattu 4.2.2011.
  44. ↑ Maanmittaushallituksen uudistusarkisto: Uudistushakemistot: Uudistushakemisto: Hämeen lääni (Kangasala-Kärkölä) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 4.2.2011.
  45. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  46. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  47. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 2.12.2018.
  48. ↑ Haku: Kansanedustajat Eduskunta. Viitattu 6.11.2021.
  49. ↑ 2.2.2.2.b Kanta-Hämeessä työssäkäyvät elinkeinoittain v. 2009 (XLS) 6.10.2011. Hämeen liitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.8.2012.
  50. ↑ 3.1.1.1 Työpaikat kunnittain 1970, 1975, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000 ja 2005 (XLS) 17.9.2010. Hämeen liitto. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 18.8.2011.
  51. ↑ 2.2.2.3 Kanta-Hämeen työvoima työllisten asuinalueen ja työpaikan sijainnin mukaan kunnittain v. 2009 (XLS) 26.10.2011. Hämeen liitto. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 18.8.2012.
  52. ↑ 2.2.2.4 Työssäkäynti asuinalueen, (sukupuolen) ja elinkeinon mukaan v. 2009 (XLS) 4.1.2012. Hämeen liitto. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 18.8.2012.
  53. ↑ 2.2.2.5 Työllisten työssäkäynti suunnan ja elinkeinon mukaan v. 2009 (XLS) 2.11.2011. Hämeen liitto. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 18.8.2012.
  54. ↑ Väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 1987-2016 Tilastokeskus. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
  55. ↑ a b Tilastokeskus: Kuntien avainluvut www.stat.fi. Viitattu 30.4.2019.
  56. ↑ 2.2.4.1 Työttömät ja lomautetut kuukausittain v. 2012 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 31.7.2012. Hämeen liitto. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 17.8.2012.
  57. ↑ Hytönen, Jukka; Mella, Ilkka ja Pousi, Anu: Äkillisen rakennemuutoksen alueet 2007-2011 (PDF) TEM-analyyseja 37/2011. marraskuu 2011. Helsinki: Työvoima- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 18.8.2012.
  58. ↑ Finlayson Forssa lopettaa muovitehtaan Helsingin Sanomat. 23.1.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  59. ↑ Finlayson Forssa hakeutuu konkurssiin Kaleva. 21.11.2008. Kaleva. Viitattu 18.8.2012.
  60. ↑ Helkama Forste lopettaa tuotannon Suomessa Savon Sanomat. 3.1.2008 (päivitetty 6.2.2012). Savon Sanomat. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 18.8.2012.
  61. ↑ Novart keskittää Nastolaan, Forssan tehdas loppuu Etelä-Suomen Sanomat. 30.10.2008. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 18.8.2012.
  62. ↑ Nissinen, Jarkko: Puualan työttömyys kolminkertaistunut Hämeessä Uutispäivä Demari. 22.10.2009. Uutispäivä Demari. Viitattu 18.8.2012.
  63. ↑ HK irtisanoo puolen sataa työntekijää Forssasta Turun Sanomat. 22.6.2006. Turun Sanomat. Arkistoitu 7.8.2020. Viitattu 18.8.2012.
  64. ↑ Kärki, Tuula: Atria laittaa väkeä pihalle Kansan Uutiset Verkkolehti. 28.9.2009. Kansan Uutiset. Viitattu 18.8.2012.
  65. ↑ Forssan salaatissa maistuu rakennemuutos Turun Sanomat. 13.4.2008. Turun Sanomat. Viitattu 18.8.2012.[vanhentunut linkki]
  66. ↑ Finlayson lopettaa Forssan tehtaan Savon Sanomat. 2.3.2009 (päivitetty 4.2.2012). Savon Sanomat. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 18.8.2012.
  67. ↑ Murtasaari, Jussi: Fenestra keskittää ikkunatuotannon Kuopioon Savon Sanomat. 20.8.2012. Savon Sanomat. Arkistoitu 23.8.2012. Viitattu 20.8.2012.
  68. ↑ Perusopetus Forssan kaupunki. Arkistoitu 23.12.2014. Viitattu 18.8.2012.
  69. ↑ Alakoulut 1-6 Forssan kaupunki. Arkistoitu 23.12.2014. Viitattu 18.8.2012.
  70. ↑ Yhtenäiskoulut Kuhala ja Keskuskoulu Forssan kaupunki. Arkistoitu 23.12.2014. Viitattu 18.8.2012.
  71. ↑ MONITOIMIKESKUS AKVARELLI forssa.fi. Viitattu 3.12.2021.
  72. ↑ Leppä, Piia (päätoim.): Forssan yhteislyseo 1899–2009 (PDF) Forssan yhteislyseon 110-vuotisjuhlalehti. Forssan yhteislyseo. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 18.8.2012.
  73. ↑ Forssan ammatti-instituutti – Faktia Oy – Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (etusivu) Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä. Viitattu 8.6.2019.
  74. ↑ HAMK - Hämeen ammattikorkeakoulu, Forssa HAMK - Hämeen ammattikorkeakoulu.[vanhentunut linkki]
  75. ↑ Sopimuspalokunnat Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Arkistoitu 21.9.2020. Viitattu 1.10.2020.
  76. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  77. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  78. ↑ Juuse Saros on valmis ykkösvahdiksi Seura. 12.10.2021. Viitattu 16.3.2024.
  79. ↑ Forssan ystävyyskaupungit Forssan kaupunki. Arkistoitu 6.6.2012. Viitattu 18.8.2012.
  80. ↑ Tutustu Kalskeen historiikkiin (PDF) Pohjola-Norden. Viitattu 12.4.2013.
  81. ↑ Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  82. ↑ Forssan Opaskartta 2012 (PDF) Forssan kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 12.4.2013.
  83. ↑ Aaltonen, Matti: Forssan katujen nimien alkuperistä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1984, nro 53, s. 39–55. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832

Kirjallisuutta

  • Aaltonen, Esko: Entisajan Forssaa ja sen väkeä 1. (3. painos) Forssa: Forssan kustannus, 1984. ISBN 951-95145-6-2
  • Aaltonen, Esko: Entisajan Forssaa ja sen väkeä 2. (3. painos) Forssa: Forssan kustannus, 1986. ISBN 951-9026-00-2
  • Aaltonen, Henna: Kaupunki: Forssa. Forssa: Forssan kirjapaino, 1997. ISBN 951-9026-41-X
  • Aaltonen, Ilppo: Kauppakatu silloin ennen: valokuvia Forssasta vuodelta 1978. Forssa: Forssan kirjapaino, 2003. ISBN 951-9026-52-5
  • Ahola, Teija: Forssa: Forssan kaupungin rakennusinventointi. Hämeenlinna: Hämeen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3652-8
  • Harjunen, Jorma: Pylsypussi: sanoja, sanontoja ja sirpaleita Forssasta ja Forssan halmeilta. Sirosäkki: suikaleita Forssan Yhtiöstä ja yhtiöläisistä. Forssa: Forssan kirjakeskus, 2004. ISBN 952-91-6905-1
  • Kaakinen, Erkki: Kehräämö, kutomo ja tehtaan väki. Forssa: Erkki Kaakinen (omakustanne), 2011. ISBN 978-952-92-9559-3
  • Kaukovalta, K. V.: Forssan puuvillatehtaan historia 1847–1934. Forssa: Forssa-yhtiö, 1934.
  • Laine, Jari: Forssan väestönkehitys ja -rakenne 1847–1990, s. 7–68. (Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 64) Forssa: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1995.
  • Leppo, Markus: Forssa: raportti kasvavasta kaupungista. Forssa: Forssan kirjapaino, 1971.
  • Viljanen, Esko: Forssa: teollisuus- ja kulttuurikaupunki Lounais-Hämeessä. Forssa: Forssakerho, 1964.

Aiheesta muualla


Forssan suuralueet ja kaupunginosat
Keskustaajaman suuralue

Haudankorva • Järvenpää • Kaikula • Keskusta • Kivimäki • Korkeavaha • Kuhala • Kuusto • Lamminranta • Linikkala • Ojalanmäki • Paavola • Pikku-Muolaa • Pispanmäki • Talsoila • Vieremä

Parkkiaron suuralue

Parkkiaro

Entisen Koijärven suuralue

Kojo • Matku • Suonpää

Huomautus. Keskustaajaman ja Parkkiaron suuralueilla kaupunginosat on samaistettu vastaavien tilastoalueiden kanssa. Entisen Koijärven suuralueella ei ole kaupunginosia, mutta alue on kuitenkin jaettu kolmeen tilastoalueeseen.

Forssan maarekisterikylät
Forssan kauppalan alue

Haudankorva* • Järvenpää • Kuhala • Kuusto • Linikkala* • Lunttila* • Talsoila • Vieremä

Koijärven kunnan alue

Kojo* • Kokko* • Kölli • Matku* • Menonen* • Raitoo

Huomautus. Maarekisterikylien ja kuntien rajat eivät noudata täydellisesti toisiaan. Asteriskilla (*) merkityistä kylistä pieni tai pääosa sijaitsee naapurikuntien Tammelan tai Urjalan puolella. Forssaan kuuluu osia myös Jokioisten ja Kaukjärven kylistä, mutta ne on jätetty tässä mainitsematta.

Lounais-Häme
Nykyiset kunnat: Forssa • Humppila • Jokioinen • Somero • Tammela • Urjala • Ypäjä
Entiset kunnat: Koijärvi • Somerniemi
source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Forssa