Design of generalized search interfaces for health informatics

Atte Jääskeläinen
Atte Jääskeläinen. Kuva vuodelta 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt	2. elokuuta 1965 (ikä 59) Forssa
Ammatti	Yliasiamies
Arvonimi	Kauppatieteiden tohtori, varatuomari
Titteli	Yliasiamies
Muut tiedot
Merkittävät teokset	Euroopan valuuttajärjestelmä ja Suomi, Lakimiesliiton kustannus, 1991 Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet, WSOY, 2019 50 ways to make it better. Building audience and trust, European Broadcasting Union, 2018 The Next Newsroom. Unlocking the value of AI in public service journalism. European Broadcasting Union 2019
Edeltäjä	Jyrki Katainen
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Atte Sakari Jääskeläinen (s. 2. elokuuta 1965 Forssa) on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies elokuusta 2023^[1]. Tätä ennen hän työskenteli opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavana ylijohtajana 2020-2023.^[2] Ennen virkamiesuraansa Jääskeläinen työskenteli toimittajana, muun muassa Yleisradion vastaavana päätoimittajana vuosina 2007–2017 ja Suomen tietotoimiston toimitusjohtajana ja päätoimittajana 2004–2006. Helsingin Sanomissa hän oli esimiestehtävissä 1995-2004.

Hän on toiminut myös Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston työelämäprofessorina, yliopiston Advisory Boardin puheenjohtajana, media- ja johtamiskonsulttina^[3] ja The London School of Economics and Political Sciencen LSE:n Visiting Senior Fellow'n roolissa sekä Oxfordin yliopiston Reuters-Instituutin Visiting Fellowna ^[4].

Jääskeläinen on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori^[5] sekä oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän toimi notaarina ja notaarien vanhimpana Helsingin raastuvan- ja käräjäoikeudessa vuosina 1993–1994.^[6]

Jääskeläinen työskenteli Helsingin Sanomissa, muun muassa politiikan toimituksen esimiehenä vuosina 2001–2004 ja taloustoimituksen esimiehenä 1995–2001. Hän oli Helsingin Sanomissa pankkiasioihin erikoistunut taloustoimittaja Suomen 1990-luvun laman ja pankkikriisin aikana. Sen jälkeen hän toimi 2004–2006 Suomen Tietotoimiston päätoimittajana ja toimitusjohtajana.^[7]

Jääskeläinen työskenteli vuosina 2007–2017 Yleisradion Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana.^[6]. Hänet palkattiin Yleisradioon vuoden 2007 alusta sen ensimmäiseksi vastaavaksi päätoimittajaksi yhtiön yhdistettyä radio- ja tv-uutiset Yle Uutisiksi.^[8] Kesällä 2007 hän nousi Ylen johtoryhmän jäseneksi vastaamaan uutisista, aluetoiminnasta ja urheilusta.^[9]

Jääskeläinen oli kaudella 2017–2018 Visiting Fellow Britanniassa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa.^[10] Hän oli myös 2017–2021 Visiting Fellow London School of Economics and Political Science LSE:ssä ja myöhemmin Visiting Senior Fellow ja Co-Director kansainvälisessä tutkimusprojektissa, joka tutki Euroopan kansallisten uutistoimistojen tulevaisuuden toimintamalleja.^[11]

Valtioneuvosto nimitti 6. elokuuta 2020 Jääskeläisen opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10.2020–30.9.2025 väliseksi ajaksi. ^[12]

Jääskeläinen on kirjoittanut kirjat Euroopan valuuttajärjestelmä EMS ja Suomi^[13] ja Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet.^[14] Hänen väitöskirjansa otsikko on Business Model Innovation Opportunities When News Has Become a Public Good^[15].

Jääskeläinen kirjoitti yhdessä hollantilaisen Maike Olijin kanssa Euroopan yleisradioliiton EBU:n News Report -julkaisut "50 Ways to Make it Better: Building Audience and Trust" (2018)^[16], "The Next Newsroom: Unlocking the Power of AI in Public Service Journalism (2019) ^[17] ja "Fast Forward: Public Service Journalism in the Viral Age" (2020)^[18]

Pääartikkeli: Juha Sipilän ja Yleisradion toimintaa koskeva kohu 2016

Suomen Kuvalehti julkaisi marraskuussa 2016 uutisen otsikolla ”Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”, jossa lehti kertoi, että Ylen julkaisema uutinen pääministeri Sipilän väitetystä esteellisyydestä ja pääministerin reaktiot siihen olivat aiheuttaneet kuohuntaa Ylessä. Ylen ajankohtaistiimi oli kirjoittanut asiasta jatkojutun, jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko pääministeri Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle, mutta pääministerin Ylen päätoimittaja Jääskeläiselle lähettämien sähköpostiviestien vuoksi jutun julkaisu peruttiin. Ylen johto perui useita muitakin juttuja, muun muassa Aamu-tv:stä ja A-studiosta. Kolme Ylen työntekijää kertoi nimettömänä, että Ylen johto torppasi kolme Sipilän esteellisyysepäilyjä koskevaa jatkouutista.^[19]

Eduskunnan oikeusasiamies katsoi helmikuussa 2017, että Sipilä ei ollut esteellinen asiassa. Asiassa ei oikeusasiamiehen mukaan ilmennyt minkäänlaista aihetta epäillä, että Sipilä olisi pyrkinyt toimimaan pääomitusasiassa jollakin tavalla puolueellisesti.^[20]

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2016 jutun, jossa kerrottiin, että Jääskeläinen olisi painostanut keväällä 2016 Yleisradion toimittajia, ettei pääministeri Juha Sipilän sijoitusvakuutukseen liittyvistä asioista julkaista uutisia.^[21]

Silloinen A-studion juontaja, toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Ylestä helmikuussa 2017 syyttäen Jääskeläistä sensuurista ja kovasta johtamistyylistä. Päivärinnan mukaan Jääskeläinen asetti täyskiellon pääministeri Juha Sipilää koskevan kohun käsittelylle Ylessä.^[22] Aikaisemmin Ylestä erosivat joulukuussa 2016 Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ja toimittaja Salla Vuorikoski, jotka niin ikään syyttivät Jääskeläistä sensuurista.^[23]

Keväällä 2017 Jääskeläinen jätti tehtävänsä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana pitkään jatkuneen kritiikin seurauksena. Jääskeläinen ja Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson mainitsivat syyksi Ylen työrauhan säilyttämisen pitkittyneen mediakohun jälkeen.^[24] Helsingin Sanomat oli julkaissut edellisenä päivänä jutun, jossa väitettiin Jääskeläisen vihjanneen puolitoista viikkoa aiemmin tehdyssä haastattelussa, että Yle voisi jättää Julkisen sanan neuvoston. Jääskeläinen itse ilmoitti Twitterissä, ettei kyse ollut vihjauksesta vaan sarkasmista.^[25]

Yle oli saanut Julkisen sanan neuvostolta maaliskuussa äänin 6–6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa langettavan päätöksen, jonka mukaan Ylen ja Jääskeläisen toiminnan saattoi tulkita niin, että Yle oli taipunut poliittiseen painostukseen niin sanotussa Sipilä-gatessa.^[26]

Jääskeläinen on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.^[27] Jääskeläinen on ollut nuoruudessa Keskustanuorten jäsen.^[28]

• Atte Jääskeläinen, Reuters Institute for the Study of Journalism (englanniksi)