Design of generalized search interfaces for health informatics

Arabianmeri on osa Intian valtamerta Intian ja Arabian niemimaan välissä. Arabianmeren rannikkovaltiot ovat Intia, Pakistan, Iran, Oman, Jemen, Somalia ja Malediivit. Sen kaksi tärkeää lahtea ovat Adeninlahti lounaassa, joka kurottuu kohti Punaistamerta, ja Omaninlahti luoteessa, joka jatkuu Persianlahtena aina Irakiin asti.

Arabianmeressä ei juuri ole saaria, vain Socotra Somalian edustalla, Omanille kuuluvat Kuria Muria -saaret ja Intialle Lakkadiivit Intian rannikolla. Suurimmat Arabianmereen laskevat joet ovat Indus ja Narmada.^[1]

Kauppareitit ovat kulkeneet Arabianmeren poikki muinaisista ajoista asti, ja niitä pitkin on kulkenut tavaraa ja vaikutteita Lähi-idästä Itä-Afrikkaan.^[2] Perinteisesti purjehtijat ovat käyttäneet monsuunituulia hyväkseen. Suezin kanavan valmistumisen jälkeen Arabianmeri on osa kauppareittiä Euroopasta Välimeren kautta Intiaan.

Meren nykyinen nimi viittaa suurella osalla maailman kielistä Arabiaan, joka onkin Arabianmeren rannikkoalueista kulttuurisesti ja taloudellisesti merkittävä alue. Aiemmin merta on Euroopassa kutsuttu myös esimerkiksi Erythraeanmereksi. Eryhraeanmeri on antiikin kreikkalaisilta juontuva ja etenkin nykyiseen Adeninlahteen viittaava nimi, jonka käyttöä kuitenkin on aika ajoin laajennettu myös ympäröiville merialueille, kuten Arabianmerelle.^[3] Myös Persianmeri on eräs merialueen varhaisemmista, mutta jo käytöstä poistuneista nimityksistä.

Arabianmeren kokonaispinta-ala on noin 3 862 000 km².^[1] Arabianmeri on leveimmillään 2 400 kilometriä. Syvin kohta, 4 652 metriä, on suunnilleen samalla leveyspiirillä kuin Intian eteläkärki. Suurin Arabianmereen laskevista joista on Indus.

Arabianmeren tärkeimmät yhdysreitit muihin vesistöihin ovat Adeninlahti, joka yhdistyy Arabianmereen Bab el Mandebin salmen kautta ja Omaninlahti, joka yhdistyy Persianlahteen. Muita huomionarvoisia lahtia ovat Khambatinlahti sekä Kutchinlahti, jotka sijaitsevat Intian länsirannikolla.^[1] Arabianmeren sijainti Suezin kanavaan liittyvän merireitin varrella sekä lukuisten öljyntuottajamaiden ympäröimänä tekee siitä maailmankaupalle keskeisen alueen.

Merikartoitusjärjestö International Hydrographic Organization määrittelee Arabianmeren rajat seuraavasti:^[4]

• Lännessä: Adeninlahden itäraja
• Pohjoisessa: Rantalinja, joka alkaa Ras al Hadd'sta, jatkuen Arabian niemimaan itäisimpään kärkeen ja edelleen Pakistanin rannikolle Jiwanin kaupunkiin.
• Etelässä: Linja Malediiveilla sijaitsevan Addun atollin eteläkärjestä Ras Hafuniin (Afrikan sarven itäisimpänä sijaitseva piste)
• Idässä: Linja, joka kulkee Intian rannikolla sijaitsevan Sadashivgadin kylän kautta Cora Divhin atollille ja jatkuu edelleen Lakkadiivien ja Malediivien saaristojen länsipuolelta Addun atollin eteläkärkeen

Arabianmereen vaikuttaa mittava happikato ja se on eräs maailman merkittävimmistä matalan happipitoisuuden merivesialueista.^[5] Erityisesti vähähappisuus vaikuttaa Arabianmerellä 200 m - 1000 m syvyisiin merialueisiin. Happikatoon myötävaikuttaa Arabianmeren ilmasto ja maantieteelliset tekijät. Koska meri on pohjoisosastaan täysin umpinainen, ei vesi pääse virtaamaan sujuvasti merialueen läpi, vaan käänteisvirtaukset kuljettavat happensa menettänyttä merivettä edes takaisin Arabianmeren alueella.^[5]

Happikato luo alueelle omalaatuisen ekosysteemin. Esimerkiksi valokalat ovat sopeutuneet hyvin alueen vähähappiseen ympäristöön ja ovat erityisen hyvin edustettuina alueen lajistossa.^[5] Valokalojen puolestaan uskotaan olevan alueella keskeinen ravinnonlähde alueen ravintoketjujen huippulajeille, kuten kalmareille, viikatekaloille, tonnikaloille ja purjekaloille.^[5]

Toinen matalan happipitoisuuden luoma ominaispiirre on meren talviaikainen vihreä väri, joka syntyy matalaan happipitoisuuteen sopeutuneesta ja talviaikaan nopeasti lisääntyvästä kasviplanktonista.^[6]