Building infrastructure for African human genomic data management

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1969 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

• 1. tammikuuta – Keskiolutlaki antoi oikeuden myydä Suomessa III veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Samalla Oy Alkoholiliike Ab:n nimi lyhennettiin Oy Alko Ab:ksi.
• 1. tammikuuta – Suomessa tuli voimaan uusi puoluelaki. Oikeusministeriöön perustettiin puoluerekisteri, johon merkittiin kaikki silloiset eduskuntapuolueet.
• 1. tammikuuta – Tieliikennelain muutoksella Suomessa määrättiin jalankulkijoille ehdoton kielto ylittää katu punaisen valon palaessa.
• 1. tammikuuta – Lohjan ja Loimaan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi ja Jämsän kunta kauppalaksi. Virtain kunta siirrettiin Vaasan läänistä Hämeen lääniin.
• 1. tammikuuta – Suomessa tapahtui useita kuntaliitoksia:
  • Alavetelin ja Teerijärven kunnat liitettiin Kruunupyyn kuntaan
  • Hiittisten kunta liitettiin Dragsfjärdin kuntaan
  • Hyvinkään maalaiskunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin
  • Karjaan maalaiskunta liitettiin Karjaan kauppalaan
  • Karunan kunta liitettiin Sauvon kuntaan
  • Kauvatsan kunta liitettiin Kokemäen kuntaan
  • Koijärven kunta liitettiin osittain Forssan kaupunkiin, osittain Urjalan kuntaan
  • Koskenpään kunta liitettiin Jämsänkosken kuntaan
  • Kuopion maalaiskunta liitettiin osittain Kuopion kaupunkiin, osittain Siilinjärven kuntaan
  • Pihlajaveden kunta liitettiin Keuruun kuntaan
  • Uudenmaan läänin Pyhäjärven kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan
  • Uudenkaupungin maalaiskunta liitettiin Uuteenkaupunkiin
  • Äänekosken maalaiskunta liitettiin Äänekosken kauppalaan
  • Öjan kunta liitettiin Kaarlelan kuntaan
• 1. tammikuuta – Tšekkoslovakia muutettiin liittovaltioksi, jonka osavaltiot olivat Tšekki ja Slovakia.
• 4. tammikuuta – Espanja luovutti Ifnin Marokolle.
• 12. tammikuuta – Led Zeppelin julkaisi esikoisalbuminsa.
• 15. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sojuz 5:n avaruuteen.
• 16. tammikuuta – 21-vuotias opiskelija Jan Palach poltti itsensä julkisesti Prahassa vastalauseeksi Tšekkoslovakian miehitykselle. Hän kuoli sairaalassa 19. tammikuuta. Eräät muutkin henkilöt seurasivat hänen esimerkkiään.
• 19. tammikuuta – Kuusi ihmistä hukkui lastimoottorialus Bore IX:n upotessa Itämerellä.
• 20. tammikuuta – Richard Nixon astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
• 22. tammikuuta – Yksiköstään karannut armeijan upseeri Viktor Iljin yritti murhata Leonid Brežnevin, mutta tappoi vain väärän auton autonkuljettajan. Iljin oli kuullut John F. Kennedyn murhasta ja ihaili Lee Harvey Osvaldia, josta oli tullut kuuluisa.^[1]
• 24. tammikuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen sähköistetty rataosuus Helsinki–Kirkkonummi-liikenteelle.
• 27. tammikuuta – 14 Israelin vakoojiksi väitettyä pidätettiin ja teloitettiin Bagdadissa.
• 28. tammikuuta – Suomen OECD-jäsenyys tuli voimaan.
• 30. tammikuuta – The Beatles Rooftop Concert: ”The Beatles” esiintyi viimeisen kerran levy-yhtiön katolta. Poliisi hajotti luvattoman konsertin.

• 1. helmikuuta – Kansalaisluottamuksen menettäminen poistui Suomessa käytöstä rangaistusmuotona.
• 1. helmikuuta – ”Russellin tribunaali” tuomitsi kokouksessaan Tukholmassa Tšekkoslovakian miehityksen.
• 3. helmikuuta – Jasser Arafat astui palestiinalaisten kansankongressin valitsemana Palestiinan vapautusjärjestön johtoon.
• 5. helmikuuta – Suomi ja Norja liittyivät kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
• 10. helmikuuta – Koko Yhdysvaltoja sykähdyttäneen taideskandaalin oikeudenkäynti alkoi San Franciscossa. Kiistelevinä osapuolina olivat Bufano Society -taidesäätiö ja Tabe Slioor.
• 11. helmikuuta – Varusmiespalveluksesta kieltäytynyt oikeustieteen ylioppilas Erik Schüller yllytti Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa vakaumuksellisin perustein asepalveluksesta kieltäytyneitä jatkamaan kieltäytymistään siviilipalvelusanomusten hylkäämisestä huolimatta.
• 14. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi K.-A. Fagerholmille valtioneuvoksen arvonimen.
• 23. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon saapui Eurooppaan viikon pituiselle kiertomatkalle, jonka kohteina olivat Bryssel, Lontoo, Bonn, Länsi-Berliini, Pariisi, Rooma ja Vatikaanivaltio.

• 1. maaliskuuta – ”The Doorsin” Jim Morrison pidätettiin Miamissa ja häntä syytettiin siveettömästä käytöksestä ja julkisesta juopumuksesta.
• 1. maaliskuuta – Armeija kaappasi puolustusministeri Hafiz al-Assadin johdolla vallan Syyriassa.
• 2. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot taistelivat Ussurijoella.
• 3. maaliskuuta – Nasa laukaisi Apollo 9:n matkalleen.
• 7. maaliskuuta – Sekatyömies Tauno Pasanen surmasi metsästyskiväärillä neljä häntä pidättämään tullutta poliisia Pihtiputaan Korppisten kylässä. Surmansa saivat konstaapelit Mauno Poikkimäki, Veikko Riihimäki, Onni Saastamoinen ja Pentti Turpeinen. Elokuvaohjaaja Mikko Niskanen teki tästä tapauksesta elokuvan Kahdeksan surmanluotia vuonna 1972.
• 13. maaliskuuta – Apollo 9 palasi lennoltaan.
• 14. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot kahakoivat jälleen Ussurijoella. Maat syyttivät toisiaan yhteenoton aiheuttamisesta.
• 16. maaliskuuta – 152 ihmistä sai surmansa venezuelalaisen matkustajakoneen syöksyttyä maahan miltei heti nousunsa jälkeen Venezuelan toiseksi suurimman kaupungin Maracaibon esikaupunkialueella.
• 17. maaliskuuta – Golda Meirista tuli Israelin pääministeri.
• 19. maaliskuuta – Brittien laskuvarjojoukot ja merijalkaväki nousivat maihin Anguillalla odottaen vastarintaa ”presidentti” Ronald Websterin joukoilta. Paikalliset toivottivatkin sotilaat tervetulleiksi.
• 21. maaliskuuta – Euroopan neuvoston toimikunta, joka tutki poliittisten vankien kohtelua Kreikassa, keskeytti työnsä ja poistui maasta, koska Kreikan viranomaiset olivat vaikeuttaneet sen työskentelyä.
• 28. maaliskuuta – Tšekkoslovakia voitti Neuvostoliiton jääkiekon MM-kisoissa Tukholmassa. Voittoisan pelin jälkeen Prahassa järjestettiin useita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.
• 29. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Madridissa Espanjassa. Kilpailu päättyi Espanjan, Ison-Britannian, Alankomaiden ja Ranskan tasapeliin.

• 1. huhtikuuta – Suomen valtion virastoissa siirryttiin ympärivuotisesti viisipäiväiseen työviikkoon, jota jo kolmena edellisenä vuotena oli noudatettu kesäkuukausina.
• 3. huhtikuuta – SKP:n edustajakokous alkoi Helsingissä. Myrskyisässä kokouksessa puolueen vähemmistö menetti otteensa keskuskomiteasta ja alkoi suunnitella oman puolueen perustamista. Myös puolueen vähemmistön rivit rakoilivat.
• 14. huhtikuuta – Kiinan puolustusministeri Lin Biao nimitettiin maan johtajan Mao Zedongin seuraajaksi Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokouksessa Pekingissä.
• 17. huhtikuuta – Alexander Dubček syrjäytettiin Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen ensimmäisen sihteerin virasta.
• 21. huhtikuuta – Tšekkoslovakian miehitystä arvostellut suurjuoksija, eversti Emil Zátopek erotettiin maan armeijan palveluksesta ”väärien tietojen levittäjänä”.
• 25. huhtikuuta – Puolustusvoimain komentaja, kenraali Yrjö Keinonen pyysi eroa virastaan.
• 25. huhtikuuta – SDP:n puoluesihteeri Erkki Raatikainen valittiin Yleisradion pääjohtajaksi.
• 28. huhtikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti eroavansa virastaan.
• 30. huhtikuuta – Vietnamin sota : Amerikkalaisten sotilaiden määrä Vietnamissa oli suurimmillaan kun siellä palveli 543 482 sotilasta. Toukokuusta 1969 alkaen joukkojen määrä alkoi sitten asteittain vähentyä.

• 1. toukokuuta – Suomen hallitus jätti kaikille Euroopan maille sekä Yhdysvalloille ja Kanadalle muistion yleiseurooppalaisen turvallisuuskonferenssin järjestämisestä. Tarkoituksena oli, että Suomen edustajat kävisivät näissä maissa alustavia neuvotteluja asiasta ja että Suomi tarjoutuisi konferenssin isännäksi. Elokuun loppuun mennessä 20 maata oli antanut myönteisen vastauksen ja vain Albania oli kieltäytynyt.
• 7. toukokuuta – Opiskelija Erik Schüller tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 14 kuukauden vankeuteen aseistakieltäytymiseen yllyttämisestä. Myöhemmin hovioikeus lievensi Schüllerin saaman tuomion 300 markan sakoksi.
• 7. toukokuuta – Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen Helsingin ensimmäisen metrolinjan rakentamisesta.
• 12. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi lain ”peltojen paketoinnista” eli viljelemättä jättämisestä. Tavoitteena oli saada 100 000 peltohehtaaria pois viljelykäytöstä maatalouden ylituotanto-ongelman ratkaisemiseksi.
• 13. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi äänioikeusikärajan alentamisen 20 vuoteen.
• 14. toukokuuta – Helsingissä muurattiin Finlandia-talon peruskivi.
• 14. toukokuuta – Helsinki-Vantaan lentoasemalla, eli silloisella Seutulan lentokentällä, otettiin käyttöön uusi lentoasemarakennus.
• 15. toukokuuta – Joukko Keskustapuolueen jäseniä muodosti aatepoliittisen Ryhmä 70:n.
• 16. toukokuuta – Neuvostoliiton Venera 5 -avaruusluotain laskeutui Venukseen.
• 18. toukokuuta – Nasa laukaisi Apollo 10:n matkalleen.
• 21. toukokuuta – Neuvostoliitto esitteli Moskovassa uuden ääntä nopeamman Tupolev Tu-144 -matkustajakoneen.
• 25. toukokuuta – Armeija kaappasi vallan Sudanissa eversti Jaafar Nimeiryn johdolla.
• 25. toukokuuta – Norjalainen tutkimusmatkailija Thor Heyerdahl aloitti Ra-kaislaveneellään matkan Marokosta yli Atlantin. Heyerdahl pyrki osoittamaan, että matka Amerikkaan oli ollut mahdollinen muinaisille egyptiläisille.
• 27. toukokuuta – Sudan tunnusti Itä-Saksan.
• 28. toukokuuta – Kreikassa pidätettiin useita monarkian kannattajia syytettyinä ”maan turvallisuuden vastaisesta toiminnasta”.

• 3. kesäkuuta – Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille tehtiin kantelu pastori Terho Pursiaista vastaan hänen Uusin testamentti -kirjasensa vuoksi. Kirjasen väitettiin yllyttävän ihmisiä lainvastaiseen väkivaltaiseen toimintaan. Tuomiokapituli lähetti asian rikospoliisin tutkittavaksi.
• 5. kesäkuuta – Moskovassa alkoi kansainvälinen kommunistikonferenssi, johon osallistuivat 75 maan kommunistiset puolueet. Poissa olivat Kiina ja sen kannattajat sekä Jugoslavia. Puoluejohtaja Leonid Brežnev vaati avajaispuheessaan kommunistileiriltä yhtenäisyyttä ja syytti Kiinaa Neuvostoliiton vastaisen ydinsodan valmistelusta.
• 7. kesäkuuta – Rafael Paasio valittiin uudelleen SDP:n puheenjohtajaksi Turussa pidetyssä puoluekokouksessa. Puoluesihteeriksi valittiin yllätysnimenä yhteiskuntatieteiden maisteri Kalevi Sorsa.
• 11. kesäkuuta – UCB:n hittilääke Atarax sai myyntiluvan Suomessa
• 16. kesäkuuta – Belgialaisten kuningas Baudouin I ja kuningatar Fabiola saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
• 17. kesäkuuta – Moskovassa pidetty kommunistikonferenssi päättyi ristiriitaisissa tunnelmissa. Useat osallistujat arvostelivat Neuvostoliittoa Tšekkoslovakian miehityksestä, vaikka Neuvostoliitto pyrki välttämään asian esilletuloa. Päätösasiakirjan allekirjoitti kokonaisuudessaan vain osa konferenssin osanottajista. Muiden muassa Italia ja Romania korostivat jokaisen puolueen itsenäisyyttä.
• 18. kesäkuuta – Jorma Kinnunen heitti Tampereella keihäänheiton maailmanennätyksen 92,70 m.
• 20. kesäkuuta – Georges Pompidou valittiin Ranskan presidentiksi.
• 28. kesäkuuta – Homot, lesbot ja transihmiset nousivat vastustamaan Stonewallin mellakoissa heitä vainoavaa järjestelmää. Mellakat toimivat ratkaisevana tapahtumana joka käynnisti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavan liikkeen Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa.

• 1. heinäkuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II löi poikansa kruununprinssi Charlesin Walesin prinssiksi.
• 7. heinäkuuta – Kanadassa ranskan kielestä tuli valtionhallinnossa tasa-arvoinen englannin kielen kanssa.
• 14. heinäkuuta – Hondurasin ja El Salvadorin välinen jalkapallosota puhkesi ja El Salvador hyökkäsi Hondurasiin. Tulitauko saatiin aikaan 20. heinäkuuta.
• 15. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti kuusipäiväiselle valtiovierailulle Isoon-Britanniaan.
• 16. heinäkuuta – Miehitetty Apollo 11 laukaistiin kuuhun ensimmäisenä maailmassa.
• 17. heinäkuuta – Suomessa vietettiin tasavaltaisen hallitusmuodon 50-vuotisjuhlaa.
• 19. heinäkuuta – Yhdysvaltalainen senaattori Edward Kennedy ajoi autollaan sillalta veteen Chappaquiddick Islandilla Massachusettsin osavaltiossa Yhdysvaltain koillisrannikolla. Kyydissä ollut hänen veljensä Robert F. Kennedyn entinen sihteeri Mary Jo Kopechne hukkui. Edward Kennedy poistui onnettomuuspaikalta ja ilmoittautui poliisille vasta useita tunteja myöhemmin. Kennedy tuomittiin 25. heinäkuuta kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen kuolemantuottamuksesta.
• 20. heinäkuuta – Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle. Neil Armstrongista tuli ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen ja Buzz Aldrinista toinen.
• 22. heinäkuuta – Espanjan valtionpäämies, kenraali Francisco Franco, nimesi prinssi Juan Carlosin seuraajakseen.
• 25. heinäkuuta – Vietnamin sota: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti, että aasialaisten liittolaisten on kannettava vastuu omasta puolustuksestaan. Sotaa alettiin ”vietnamisoida”.

• 2. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon matkusti vierailulle Romaniaan.
• 4. elokuuta – Salaiset rauhanneuvottelut alkoivat Pariisissa Yhdysvaltain ja Pohjois-Vietnamin välillä. Ne kuitenkin epäonnistuivat.
• 9. elokuuta – Charles Mansonin kultin jäsenet murhasivat viisi ihmistä, muun muassa näyttelijä Sharon Taten ja seuraavana päivänä vielä kaksi.
• 13. elokuuta – Kovia taisteluja käytiin Kiinan ja Neuvostoliiton rajalla.
• 15. elokuuta – Nelipäiväinen Woodstock-festivaali alkoi New Yorkin osavaltiossa.
• 21. elokuuta – Al-Aqsan moskeija Jerusalemissa Israelissa paloi australialaisen tuhopolttajan sytyttämänä. Israelin ja arabimaiden välit kiristyivät tapauksen vuoksi äärimmilleen.

• 1. syyskuuta – Vallankaappaus Libyassa syrjäytti kuningas Idris I:n ja eversti Muammar Gaddafi nousi valtaan. Idris I oli kaappaushetkellä sairaalahoidossa Turkissa.
• 5. syyskuuta – Uudenmaan lääninhallitus totesi, ettei Terho Pursiaista vastaan Uusin testamentti -kirjasen vuoksi tehty kantelu antanut aihetta syytetoimiin.
• 7. syyskuuta – Noin 18 000 talvi- ja jatkosodan veteraania osallistui Suomen Sotaveteraaniliiton valtakunnalliseen pääjuhlaan Helsingissä.
• 9. syyskuuta – Imatran Voima ja neuvostoliittolainen Teknopromexport allekirjoittivat Helsingissä esisopimuksen ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen.
• 11. syyskuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin tapasi Kiinan pääministerin Zhou Enlain Pekingissä. Kyseessä oli ensimmäinen huipputason tapaaminen maiden välillä neljään ja puoleen vuoteen.
• 20. syyskuuta – Helsingin taidehallissa näytteillä olleen Harro Koskisen Sikavaakunan johdosta tehtiin Helsingin rikospoliisille rikosilmoitus Suomen vaakunan häpäisemisestä.
• 22. syyskuuta – Voimakas myrsky aiheutti suurta tuhoa Etelä-Ruotsissa.
• 22. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Romaniaan, Unkariin ja Tšekkoslovakiaan.
• 26. syyskuuta – Boliviassa tehtiin sotilasvallankaappaus
• 27. syyskuuta − Kapellimestari Okko Kamu voitti kansainvälisen Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailun Berliinissä Saksassa.
• 28. syyskuuta – Helsingin Taivallahden seurakunnan Temppeliaukion kirkko vihittiin käyttöön.
• 30. syyskuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi nostettavaksi syytteet kenraali Yrjö Keinosta, eversti Eino Pyyryä ja kapteeni Matti Siitosta vastaan Keinosen huvilaa koskeneen ”kellarijutun” vuoksi.

• 1. lokakuuta – Olof Palme valittiin Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen johtoon. Hän seurasi Tage Erlanderia pääministerinä 14. lokakuuta. Erlander oli toiminut pääministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 1946.
• 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta vietti 20-vuotisjuhliaan.
• 5. lokakuuta – Iisalmessa ja Iisalmen maalaiskunnassa sekä Eurassa, Hinnerjoella ja Honkilahdella alkoivat ylimääräiset kunnallisvaalit tulevien kuntaliitosten vuoksi.
• 7. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta vietti 20-vuotisjuhliaan Berliinissä.
• 14. lokakuuta – Wihuri-yhtymä ilmoitti aloittavansa Volkswagen Kupla -henkilöautojen koe-erän kokoonpanon Heinolassa sijaitsevassa tehtaassaan.
• 15. lokakuuta – Sadat tuhannet ihmiset ottivat osaa Vietnamin sodan vastaisiin mielenosoituksiin Yhdysvalloissa.
• 15. lokakuuta – Suomen Elokuvasäätiön perustamisasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä. Säätiön perustajajäsenet olivat opetusministeriö, Suomen Elokuvateatterinomistajain liitto, Suomen elokuvatoimistojen liitto ja Suomen filmivalmistajien liitto.
• 21. lokakuuta – Willy Brandtista tuli Saksan liittokansleri.
• 21. lokakuuta – Siad Barre nousi vallankaappauksella valtaan Somaliassa.
• 24. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksen ylioppilastutkinnon arvosteluasteikon muuttamisesta neliportaisesta kuusiportaiseksi. Uutta asetusta sovellettiin ensimmäisen kerran keväällä 1970.
• 29. lokakuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, että rotuerottelu oli välittömästi lopetettava kaikissa yhdysvaltalaisissa oppilaitoksissa.

• 2. marraskuuta – Suomen eteläosassa oli voimakas lumipyry ja Etelä-Ruotsissa kova myrsky.
• 4. marraskuuta – Neuvostoliiton kirjailijaliiton Rjazanin osasto päätti äänin 5–1 erottaa kirjailija Aleksandr Solženitsyn jäsenyydestään.^[2]
• 5. marraskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda arvosteli Suomen YK-suurlähettilästä Max Jakobsonia siitä, että tämä oli teoksessaan Kuumalla linjalla esittänyt YYA-sopimuksen 2. artiklasta Suomen konsultaatioaloitetta korostavan tulkinnan, joka oli ”yksipuolinen” ja ”vastoin sopimuksen henkeä ja kirjainta”.
• 5. marraskuuta − Suomen kotien radio- ja televisioliitto teki ilmiannon radiossa syyskuun lopussa esitetystä yhdysvaltalaisen Allen Ginsbergin runosta Huuto. Liiton mielestä runo loukkasi sukupuolikuria ja siveellisyyttä.
• 6. marraskuuta – Yhdyspankin toimitusjohtaja Mika Tiivola valittiin pankin pääjohtajaksi.
• 14. marraskuuta – Nasa laukaisi Apollo 12:n matkaan.
• 14. marraskuuta – Ensimmäinen Suomessa tehty sarjavalmisteinen henkilöauto lähti Uudenkaupungin autotehtaalta. Rekisteritunnuksella EKA-96 varustettu Saab 96 luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle.
• 15. marraskuuta – Kylmä sota: Neuvostoliiton sukellusvene K-19 törmäsi yhdysvaltalaiseen USS Gato -veneeseen Barentsinmerellä.
• 15. marraskuuta – Washingtonissa 250 000–500 000 ihmistä osoitti mieltään Vietnamin sotaa vastaan.
• 17. marraskuuta – Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain edustajat tapasivat Helsingissä ja aloittivat SALT I -neuvottelut ydinaseiden vähentämiseksi.
• 19. marraskuuta – Apollo 12 laskeutui Myrskyjen merelle. Charles Conradista ja Alan Beanista tuli kolmas ja neljäs ihminen Kuun kamaralla.
• 20. marraskuuta – Cleveland Plain Dealer -sanomalehti julkaisi valokuvia My Lain verilöylystä Vietnamissa.
• 21. marraskuuta – Ensimmäinen ARPANET-yhteys otettiin käyttöön.
• 24. marraskuuta – Yhdysvaltain armeija ilmoitti, että luutnantti William Calley ja kersantti David Mitchell asetetaan syytteeseen My Lain verilöylystä.

• 1. joulukuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen asevelvollisten arvonta sitten toisen maailmansodan.
• 6. joulukuuta – Altamontin rockfestivaali järjestettiin Altamont Raceway Parkin kilpa-ajoradalla lähellä San Franciscoa Kaliforniassa. Festivaali muistetaan yhden katsojan puukotuksesta.
• 9. joulukuuta – Höyrylaiva Eira upposi Hangon edustalle.
• 11. joulukuuta − Kulkulaitosministeri Paavo Aitio vastasi LKP:n kansanedustajan Arne Bernerin johdolla tehtyyn eduskuntakyselyyn, ettei radiossa syyskuun lopussa esitetty Allen Ginsbergin runo Huuto vastannut radio-ohjelmille asetettavia vaatimuksia. Yleisradion ohjelmaneuvosto oli jo aiemmin antanut teatteriosaston päällikölle Pekka Lounelalle huomautuksen asian johdosta.
• 12. joulukuuta – Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat Helsingissä. Suomi vaati Nordek-hankkeen lykkäämistä, koska Norja ja Tanska pyrkivät EEC:n jäseniksi.
• 12. joulukuuta – Piazza Fontanan pommi-iskussa Milanossa Italiassa kuoli 16 ihmistä ja loukkaantui 88. Pommi-iskun järjestäjäksi paljastui myöhemmin uusfasistisen Ordine Nuovo-järjestön paikallisosasto.
• 19. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti työministeri Viljo Virtasen Mikkelin läänin maaherraksi vuoden 1970 alusta lukien. Uudeksi työministeriksi tuli kansanedustaja Veikko Helle.
• 20. joulukuuta – Ugandan hallitus julisti maahan poikkeustilan presidentti Milton Obotea vastaan edellispäivänä tehdyn murhayrityksen vuoksi.
• 20. joulukuuta – Egyptin presidentti Gamal Abdal Nasser nimitti parlamentin puhemiehen Anwar Sadatin varapresidentiksi.
• 24. joulukuuta – Kaksi miestä löydettiin surmattuina Norjan Fredrikstadissa. Teosta tuomittiin elinkautiseen Per Kristian Liland, joka vapautettiin uusien todisteiden valossa syyttömänä yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin.
• 25. joulukuuta – Maailman ensimmäinen kvartsikiderannekello Seiko Quartz-Astron 35SQ tuli myyntiin.
• 30. joulukuuta – Israelilainen tuomioistuin totesi Al-Aqsan moskeijan elokuussa sytyttäneen australialaisen miehen syyntakeettomaksi ja määräsi hänet hoidettavaksi mielisairaalaan.

• Unix-käyttöjärjestelmän kehitys alkaa

• 1. tammikuuta – Verne Troyer, yhdysvaltalainen lyhytkasvuinen näyttelijä (k. 2018)
• 2. tammikuuta – Christy Turlington, yhdysvaltalainen malli
• 2. tammikuuta – Tommy Morrison (”The Duke”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 3. tammikuuta – Michael Schumacher, saksalainen Formula 1 -kuljettaja (moninkertainen maailmanmestari)
• 5. tammikuuta – Brian Hugh Warner (”Marilyn Manson”), yhdysvaltalainen rock-muusikko
• 14. tammikuuta – Jason Bateman, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. tammikuuta – Dave Grohl, yhdysvaltalainen rumpali (”Nirvana”)
• 15. tammikuuta – Meret Becker, saksalainen näyttelijätär ja muusikko
• 16. tammikuuta – Alexander Acosta, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri
• 16. tammikuuta – Roy Jones, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 17. tammikuuta – Naveen Andrews, brittiläinen näyttelijä
• 20. tammikuuta – Patrick K. Kroupa (”Lord Digital”), yhdysvaltalainen kirjailija ja hakkeri
• 21. tammikuuta – Gitte Lillelund Bech, tanskalainen poliitikko
• 22. tammikuuta – Olivia d’Abo, brittiläinen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä
• 27. tammikuuta – Patton Oswalt, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko, käsikirjoittaja ja ääninäyttelijä
• 1. helmikuuta – Bahman Ghobadi, iranilainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
• 4. helmikuuta – Claudia Michelsen, saksalainen näyttelijä
• 6. helmikuuta – Massimo Busacca, sveitsiläinen jalkapalloerotuomari
• 6. helmikuuta – David Hayter, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä ja elokuvakäsikirjoittaja
• 7. helmikuuta – Tuomas Parkkinen, suomalainen käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja
• 8. helmikuuta – Aigars Bikše, latvialainen kuvanveistäjä ja installaatiotaiteilija
• 11. helmikuuta – Jennifer Aniston, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 12. helmikuuta – Darren Aronofsky, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
• 12. helmikuuta – Henrik Ehrnrooth, suomalainen ekonomi ja toimitusjohtaja
• 12. helmikuuta – Meja Anna Pernilla Kullersten, ruotsalainen laulaja
• 13. helmikuuta – Ahlam Ali Al Shāmsi, bahrainilainen laulaja
• 14. helmikuuta – Valentin Ngbogo, keskiafrikkalainen yleisurheilija
• 22. helmikuuta – Marc Wilmots, belgialainen jalkapalloilija, valmentaja ja poliitikko
• 25. helmikuuta – Petri Walli, suomalainen rock-muusikko (”Kingston Wall”)
• 1. maaliskuuta – Markku Ruotsila, suomalainen historioitsija ja dosentti
• 4. maaliskuuta – Pierluigi Casiraghi, italialainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 4. maaliskuuta – Dawn Zulueta, filippiiniläinen näyttelijä
• 6. maaliskuuta – Nikolaj Koppel, tanskalainen muusikko, toimittaja ja radiojuontaja
• 10. maaliskuuta – Kimmo Jarva, suomalainen kaupunginjohtaja
• 11. maaliskuuta – Rami Jaffee, yhdysvaltalainen kosketinsoittaja
• 13. maaliskuuta – Susanna Mälkki, suomalainen sellisti ja kapellimestari
• 15. maaliskuuta – Timo Kotipelto, suomalainen laulaja (”Stratovarius”)
• 19. maaliskuuta – Camilla Waltersson Grönvall, ruotsalainen kokoomuspoliitikko
• 27. maaliskuuta – Mariah Carey, yhdysvaltalainen laulaja, säveltäjä, tuottaja ja näyttelijä
• 28. maaliskuuta – Tina Nedergaard, tanskalainen poliitikko
• 28. maaliskuuta – Brett Ratner, yhdysvaltalainen elokuva- ja musiikkivideo-ohjaaja

• 2. huhtikuuta – Reko Lundán, suomalainen kirjailija ja teatteriohjaaja (k. 2006)
• 3. huhtikuuta – Eirik Kristoffersen, norjalainen kenraali
• 6. huhtikuuta – Paul Rudd, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. huhtikuuta – Michael von Grünigen, sveitsiläinen alppihiihtäjä
• 14. huhtikuuta – Umar ibn al-Khattab, saudiarabialainen terroristi (k. 2002)
• 18. huhtikuuta – Emma Rabbe, kanadalais-venezuelalainen näyttelijä
• 19. huhtikuuta – Pekka Virta, suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
• 22. huhtikuuta – Minna Turunen, suomalainen näyttelijä
• 24. huhtikuuta – Melinda Clarke, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. huhtikuuta – Rory McCann, skotlantilainen näyttelijä
• 25. huhtikuuta – Renée Zellweger, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 1. toukokuuta – Wes Anderson, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
• 1. toukokuuta – Frode Moen, norjalainen yhdistetyn hiihtäjä
• 16. toukokuuta – David Boreanaz, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. toukokuuta – Glen Drover, kanadalainen kitaristi
• 28. toukokuuta – Rob Ford, kanadalainen poliitikko, liikemies ja Toronton pormestari (k. 2016)
• 5. kesäkuuta – Zacharia Maidjida, keskiafrikkalainen juoksija
• 5. kesäkuuta – Edo Pillu, indonesialainen taidemaalari, valokuvaaja ja performanssitaiteilija
• 7. kesäkuuta – Kim Rhodes, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 8. kesäkuuta – David Sutcliffe, kanadalainen näyttelijä
• 14. kesäkuuta – Stefanie Maria Graf (”Steffi Graf”), saksalainen tennispelaaja (olympiavoittaja)
• 15. kesäkuuta – O'Shea Jackson (”Ice Cube”), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja näyttelijä
• 15. kesäkuuta – Oliver Kahn, saksalainen jalkapalloilija
• 15. kesäkuuta – Tommi Kärkkäinen, suomalainen säveltäjä
• 19. kesäkuuta – Bård Tufte Johansen, norjalainen koomikko ja juontaja
• 26. kesäkuuta – Colin Greenwood (”Coz”), brittiläinen rockmuusikko, Radiohead-yhtyeen jäsen
• 26. kesäkuuta – Henrik Grönroos, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja

• 1. heinäkuuta – Rino Romano, kanadalainen näyttelijä
• 3. heinäkuuta – Garrett Hines, yhdysvaltalainen rattikelkkailija ja olympiamitalisti
• 12. heinäkuuta – Dave Batters, kanadalainen poliitikko (k. 2009)
• 12. heinäkuuta – Marko Tervaportti, Helsingin katolisen hiippakunnan viestintäjohtaja
• 20. heinäkuuta – Josh Holloway, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
• 21. heinäkuuta – Godfrey Danchimah (”Godfrey”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. heinäkuuta – Jennifer Lopez (”J. Lo”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 26. heinäkuuta – Adele Stevens, brittiläinen aikuisviihdemalli
• 28. heinäkuuta – Dana White, yhdysvaltalainen manageri ja liikemies
• 31. heinäkuuta – Olivier Allamand, ranskalainen freestylehiihtäjä ja olympiamitalisti
• 1. elokuuta – Daniel Shapiro, yhdysvaltalainen diplomaatti
• 11. elokuuta – Atle Antonsen, norjalainen näyttelijä ja koomikko
• 12. elokuuta – Jukka Rasila, suomalainen näyttelijä
• 12. elokuuta – Tanita Tikaram, fidžiläis-malesialainen laulaja
• 16. elokuuta – Kate Higgins, yhdysvaltalainen pianisti, laulaja ja ääninäyttelijä
• 16. elokuuta – Andy Milder, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. elokuuta – Donnie Wahlberg, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja elokuvatuottaja
• 18. elokuuta – Edward Norton, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. elokuuta – Christian Slater, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 19. elokuuta – Olapade Adeniken, nigerialainen pikajuoksija ja olympiamitalisti
• 19. elokuuta – Matthew Perry, kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2023)
• 19. elokuuta – Nate Dogg, yhdysvaltalainen rap-muusikko (k. 2011)
• 20. elokuuta – Santeri Kinnunen, suomalainen näyttelijä
• 26. elokuuta – Karen Ellemann, tanskalainen poliitikko
• 26. elokuuta – Lars Ranthe, tanskalainen näyttelijä
• 27. elokuuta – Chandra Wilson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. syyskuuta – Robert Habeck, saksalainen kirjailija ja poliitikko
• 3. syyskuuta – Liisa Pakosta, virolainen poliitikko
• 4. syyskuuta – James Cleverly, Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeri
• 5. syyskuuta – Leonardo Nascimento de Araùjo, brasilialainen jalkapalloilija
• 12. syyskuuta – Mika Myllylä, suomalainen maastohiihtäjä (k. 2011)
• 19. syyskuuta – Simona Paucă, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
• 19. syyskuuta – Tapio Wilska, suomalainen laulaja
• 20. syyskuuta – Stefan Horngacher, itävaltalainen mäkihyppääjä
• 20. syyskuuta – Marja Tiura, suomalainen kansanedustaja
• 20. syyskuuta – Kirsi Westerlund, vuoden 1992 Miss Suomi (k. 2020)
• 25. syyskuuta – Ronald Jay Blumenthal (”Ron Thal”), yhdysvaltalainen kitaristi ja säveltäjä
• 25. syyskuuta – Catherine Zeta-Jones, walesilaissyntyinen näyttelijä

• 1. lokakuuta – Zach Galifianakis, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja koomikko
• 1. lokakuuta – Simone Stelzer, itävaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 3. lokakuuta – Gwen Stefani, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 5. lokakuuta – Tom Packalén, suomalainen Perussuomalaisten kansanedustaja
• 6. lokakuuta – Niko Toiskallio, suomalainen rap-artisti
• 11. lokakuuta – Stephen Moyer, englantilainen näyttelijä
• 13. lokakuuta – Liisa Mustonen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 15. lokakuuta – Silvia Calvó i Armengol, andorralainen poliitikko
• 22. lokakuuta – Helmut Lotigiers (”Helmut Lotti”), belgialainen laulaja
• 27. lokakuuta – Lykke Friis, tanskalainen poliitikko
• 1. marraskuuta – Hannu Nieminen (”DJ Ender”), suomalainen tiskijukka ja tuottaja
• 3. marraskuuta – Petteri Orpo, suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja ministeri
• 4. marraskuuta – Sean Combs, yhdysvaltalainen rap-muusikko, levytuottaja ja näyttelijä
• 4. marraskuuta – Ragnhild Jepsen, norjalainen piispa
• 7. marraskuuta – Hélène Grimaud, ranskalainen pianisti
• 10. marraskuuta – Jens Lehmann, saksalainen jalkapallomaalivahti
• 12. marraskuuta – Kirsi Valasti, suomalainen kestävyysjuoksija
• 13. marraskuuta – Ayaan Hirsi Ali, somalialais-yhdysvaltalainen tietokirjailija, elokuvaaja, feministi ja islamin kriitikko
• 13. marraskuuta – Gerard Butler, skotlantilainen näyttelijä
• 20. marraskuuta – Aleksi Mäkelä, suomalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
• 20. marraskuuta – Søren Pind, tanskalainen poliitikko
• 21. marraskuuta – Ilkka Alanko, suomalainen muusikko ja laulaja (”Neljä Ruusua”)
• 25. marraskuuta – Kari "Lacu" Lahtinen, suomalainen rumpali (”Popeda”)
• 25. marraskuuta – Volodymyr Rafjejenko, ukrainalainen kirjailija
• 30. marraskuuta – Mike Stone, yhdysvaltalainen kitaristi
• 1. joulukuuta – Ole Erik Almlid, norjalainen toimittaja ja järjestöjohtaja
• 9. joulukuuta – Bixente Lizarazu, ranskalainen jalkapalloilija
• 10. joulukuuta – Benedikte Kiær, tanskalainen poliitikko
• 16. joulukuuta – Adam Riess, vuoden 2011 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen astrofyysikko
• 19. joulukuuta – Aziza Mustafa Zadeh, azerbaidžanilaissyntyinen jazzpianisti
• 24. joulukuuta – Ed Miliband, brittiläinen poliitikko
• 28. joulukuuta – Linus Torvalds, suomalainen tietotekniikka-asiantuntija (Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittäjä)
• 31. joulukuuta – Are Kalvø, norjalainen kirjailija ja koomikko

• 2. tammikuuta – Julius Bomholt, tanskalainen poliitikko ja kirjailija (s. 1896)
• 7. tammikuuta – Irma Wikström, suomalainen näyttelijä (s. 1900)
• 11. tammikuuta – Erkki Lindfors, suomalainen poliitikko (Tampereen kaupunginjohtaja) (s. 1913)
• 17. tammikuuta – Carl Gustaf Möller, suomalainen juristi, oikeuskansleri 1950–1955 (s. 1888)
• 19. tammikuuta – Lars Evensen, norjalainen poliitikko (s. 1896)
• 29. tammikuuta – Allen Dulles, yhdysvaltalainen diplomaatti (s. 1913)
• 30. tammikuuta – Dominique Pire, vuoden 1950 Nobelin rauhanpalkinnon saanut belgialainen dominikaanimunkki ja useiden järjestöjen perustaja (s. 1910)
• 31. tammikuuta – Merwan Sheriar Irani (”Meher Baba”) intialainen mystikko ja guru (s. 1894)
• 2. helmikuuta – William Henry Pratt (”Boris Karloff”), englantilainen näyttelijä (Frankenstein) (s. 1887)
• 3. helmikuuta – Eduardo Mondlane, mosambikilainen poliitikko (s. 1920)
• 3. helmikuuta – Charles Alfred Taliaferro (”Al Taliaferro”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (”Aku Ankka”) (s. 1905)
• 12. helmikuuta – Victor Gram, tanskalainen poliitikko (s. 1910)
• 17. helmikuuta – Cyril Szalkiewicz, suomalainen pianisti (s. 1914)
• 23. helmikuuta – Sa’ud ibn Abdilaziz, Saudi-Arabian kuningas 1953–1964 (s. 1902)
• 26. helmikuuta – Levi Eshkol, Israelin pääministeri (s. 1895)
• 26. helmikuuta – Karl Jaspers, saksalainen filosofi (s. 1883)
• 28. helmikuuta – Veikko Svinhufvud, suomalainen poliitikko, metsänhoitaja, pankinjohtaja ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1908)
• 2. maaliskuuta – Kalle Rautiainen, suomalainen taidemaalari (s. 1889)
• 22. maaliskuuta – Ernst Deutsch, saksalainen näyttelijä (s. 1890)
• 24. maaliskuuta – Joseph Kasavubu, Kinshasan-Kongon presidentti 1960–1965 (s. 1910)
• 25. maaliskuuta – Paavo Koli, suomalainen sosiologi (Tampereen yliopiston rehtori) (s. 1921)
• 26. maaliskuuta – B. Traven, saksalainen kirjailija (Sierra Madren aarre) (s. 1882)
• 28. maaliskuuta – Dwight D. Eisenhower (”Ike”), yhdysvaltalainen kenraali ja Yhdysvaltain presidentti (s. 1890)

• 3. huhtikuuta – Uunio Saalas, suomalainen hyönteistieteilijä ja professori (s. 1882)
• 10. huhtikuuta – Oskar Nikolai Elstelä (”Ossi Elstelä”), suomalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (s. 1902)
• 10. huhtikuuta – John H. Wuorinen, amerikansuomalainen historioitsija (s. 1897)
• 25. huhtikuuta – Samuli Johannes Snellman (”Jussi Snellman”), suomalainen näyttelijä (s. 1879)
• 26. huhtikuuta – Morihei Ueshiba, japanilainen taistelulajien opettaja ja kehittäjä (s. 1883)
• 30. huhtikuuta – Yrjö Hautala, suomalainen poliitikko (s. 1903)
• 2. toukokuuta – Franz von Papen, Saksan valtakunnankansleri (s. 1879)
• 3. toukokuuta – Zakir Hussain, Intian presidentti (s. 1897)
• 4. toukokuuta – Marie Bernátková, tšekkiläinen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (s. 1857)
• 6. toukokuuta – Lauri J. Toivonen, suomalainen kirjailija (s. 1888)
• 7. toukokuuta – Axel Boëthius, ruotsalainen arkeologi (s. 1889)
• 19. toukokuuta – Coleman Hawkins, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti (s. 1910)
• 20. toukokuuta – Aaro Pakaslahti, suomalainen diplomaatti (s. 1903)
• 23. toukokuuta – Leo Golowin, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1903)
• 25. toukokuuta – Jussi Koskiluoma, suomalainen ohjelmajohtaja (s. 1904)
• 28. toukokuuta – Volmari Volanen, suomalainen kuoronjohtaja ja nimismies (s. 1884)
• 7. kesäkuuta – Eero Maijala, suomalainen näyttelijä (s. 1938)
• 8. kesäkuuta – Gerald V. Kuss, irlantilainen kirjailija (s. 1920)
• 8. kesäkuuta – Aino Sibelius, Jean Sibeliuksen puoliso (s. 1871)
• 8. kesäkuuta – Spangler Arlington Brugh (”Robert Taylor”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1911)
• 10. kesäkuuta – Hertta Weissman, suomalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (s. 1891)
• 14. kesäkuuta – Marek Hłasko, puolalainen kirjailija (s. 1934)
• 20. kesäkuuta – Wilhelm Wahlforss, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1891)
• 22. kesäkuuta – Frances Ethel Gumm (”Judy Garland”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja (s. 1922)
• 22. kesäkuuta – Huugo Jalkanen, suomalainen runoilija, kriitikko, kääntäjä, toimittaja ja professori (s. 1888)
• 23. kesäkuuta – Volmari Iso-Hollo, suomalainen juoksija (kaksinkertainen olympiavoittaja) (s. 1907)
• 29. kesäkuuta – Poul Sørensen, tanskalainen poliitikko (s. 1904)
• 29. kesäkuuta – Moise Tšombe, kongolainen poliitikko ja valtiomies (s. 1919)

• 3. heinäkuuta – Bertel Hintze, suomalainen taidehistorioitsija ja Helsingin Taidehalliin intendentti (s. 1901)
• 3. heinäkuuta – Brian Jones, brittiläinen rock-muusikko (”The Rolling Stones”) (s. 1942)
• 5. heinäkuuta – Walter Gropius, saksalais-yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1883)
• 12. heinäkuuta – Bill Ivy, brittiläinen ratamoottoripyöräilijä ja kilpa-autoilija (s. 1942)
• 18. heinäkuuta – Mary Jo Kopechne, Edward Kennedyn kongressiavustaja (s. 1940)
• 20. heinäkuuta – Simon Parmet, suomalainen kapellimestari (s. 1897)
• 24. heinäkuuta – Jarno Pennanen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1906)
• 25. heinäkuuta – Otto Dix, saksalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1891)
• 25. heinäkuuta – Witold Gombrowicz, puolalainen kirjailija (s. 1904)
• 25. heinäkuuta – Jarno Pennanen, suomalainen kirjailija (s. 1906)
• 29. heinäkuuta – Toini Anttila, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (s. 1897)
• 31. heinäkuuta – Charles Edison, yhdysvaltalainen poliitikko ja liikemies (s. 1890)
• 5. elokuuta – Aadolf Fredrik, Mecklenburgin herttua, saksalainen tutkimusmatkailija, Togomaan kuvernööri ja Baltian herttuakunnan lyhytaikainen hallitsija 1918 (s. 1873)
• 7. elokuuta – József Kozma (”Joseph Kosma”), unkarilainen säveltäjä (”Kuolleet lehdet”) (s. 1905)
• 6. elokuuta – Theodor W. Adorno, saksalainen sosiologi, filosofi, musiikkitieteilijä ja säveltäjä (s. 1903)
• 9. elokuuta – Cecil Powell, vuoden 1950 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen ydinfyysikko (s. 1903)
• 9. elokuuta – Sharon Tate, yhdysvaltalainen näyttelijä (Nukkelaakso) (s. 1943)
• 10. elokuuta – Kauko Haahtela, suomalainen rehtori, koulutoimenjohtaja ja oppikirjojen tekijä (s. 1906)
• 12. elokuuta – Vilho Väisälä, suomalainen meteorologian professori (Vaisala Oy:n perustaja) (s. 1889)
• 17. elokuuta – Maria Ludwig Michael Mies (”Ludwig Mies van der Rohe”), saksalais-yhdysvaltalainen arkkitehti ja muotoilija (s. 1886)
• 17. elokuuta – Otto Stern, vuoden 1943 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1888)
• 18. elokuuta – Conrad Albrecht, saksalainen suuramiraali (s. 1880)
• 23. elokuuta – Vladi Marmo, suomalainen koripalloilija, geologi ja professori (s. 1914)
• 31. elokuuta – Rocco Francis Marchegiano (”Rocky Marciano”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari) (s. 1923)
• 1. syyskuuta – Aili Konttinen, suomalainen kirjailija (s. 1906)
• 2. syyskuuta – Ho Tši Minh (”Bác Hồ”), Pohjois-Vietnamin presidentti (s. 1890)
• 5. syyskuuta – Josh White, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, kitaristi, näyttelijä ja ihmisoikeusaktivisti (s. 1914)
• 6. syyskuuta – Väinö Riikkilä, suomalainen kirjailija (Viimeiset kaanit) (s. 1906)
• 14. syyskuuta – Aleksanteri Karpin, suomalainen ortodoksinen piispa (s. 1883)
• 14. syyskuuta – Mauno Manninen, suomalainen teatterinjohtaja (s. 1915)
• 15. lokakuuta – Abdirashid Ali Shermarke, Somalian presidentti (s. 1919)
• 27. syyskuuta – Nicolas Grunitzky, Togon presidentti 1963–1967 (s. 1913)

• 4. lokakuuta – Léon Brillouin, ranskalainen fyysikko (s. 1889)
• 7. lokakuuta – Lars Ekborg, ruotsalainen näyttelijä (s. 1926)
• 12. lokakuuta – Sonja Henie, norjalainen taitoluistelija ja näyttelijä (kolminkertainen olympiavoittaja) (s. 1912)
• 12. lokakuuta – Serge Poliakoff, venäläinen taiteilija (s. 1900)
• 12. lokakuuta – Veli Saarinen, suomalainen hiihtäjä ja hiihtovalmentaja (olympiavoittaja) (s. 1902)
• 12. lokakuuta – Julius Saaristo, suomalainen jääkärimajuri ja keihäänheittäjä (olympiavoittaja) (s. 1891)
• 16. lokakuuta – Leonard Chess, alk. Lejor Czyz, puolalais-yhdysvaltalainen levytuottaja, Chess Recordsin perustaja (s. 1917)
• 21. lokakuuta – Jack Kerouac, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1922)
• 22. lokakuuta – Elsa Aarni, suomalainen näyttelijä (s. 1890)
• 22. lokakuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko ja kanslianeuvos (s. 1901)
• 31. lokakuuta – William Perlberg, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1900)
• 2. marraskuuta – Kalervo Kallio, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1909)
• 7. marraskuuta – Taina Helve, suomalainen tanssija ja tanssinopettaja (s. 1904)
• 8. marraskuuta – Vesto Slipher, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1875)
• 12. marraskuuta – Liu Shaoqi (Liu Shao-tši), Kiinan kansantasavallan presidentti (s. 1898)
• 12. marraskuuta – Mutesa II, Bugandan kuningas 1939–1969, Ugandan presidentti 1963–1966 (s. 1924)
• 12. marraskuuta – Oskari Reinikainen, suomalainen lääkäri, Lääkintöhallituksen pääjohtaja, SDP:n kansanedustaja ja ministeri (s. 1885)
• 15. marraskuuta – Toivo Hämeranta, suomalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1900)
• 18. marraskuuta – Joseph P. Kennedy, yhdysvaltalainen liikemies, poliitikko ja diplomaatti (s. 1888)
• 18. marraskuuta – Eero Leväluoma, suomalainen näyttelijä, lavastaja ja ohjaaja (s. 1896)
• 20. marraskuuta – Akseli Salokannel, suomalainen kouluneuvos ja kirjailija (s. 1876)
• 29. marraskuuta – Diamond Jenness, uusiseelantilais-kanadalainen antropologi (s. 1886)
• 2. joulukuuta – Kliment Vorošilov, Neuvostoliiton presidentti (s. 1881)
• 4. joulukuuta – Fred Hampton, yhdysvaltalainen poliittinen aktivisti ja Mustien panttereiden jäsen (s. 1948)
• 5. joulukuuta – Battenbergin prinsessa Alice, Prinssi Philipin, Edinburghin herttuan äiti (s. 1885)
• 5. joulukuuta – Claude Dornier, saksalainen lentokonesuunnittelija (s. 1884)
• 11. joulukuuta – Veikko Leppänen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1918)
• 17. joulukuuta – Artur da Costa e Silva, brasilialainen kenraali ja Brasilian presidentti (s. 1899)
• 21. joulukuuta – Hermann Werner Siemens, saksalainen lääkäri ja kaksostutkimuksen uranuurtaja (s. 1891)
• 21. joulukuuta – Elsa Zilliacus, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1881)
• 22. joulukuuta – Josef von Sternberg, itävaltalaissyntyinen kirjailija ja elokuvaohjaaja (s. 1894)
• 24. joulukuuta – Alfred Skar, norjalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1896)
• 30. joulukuuta – Jiří Trnka, tšekkiläinen nukke-elokuvien ohjaaja (s. 1912)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Murray Gell-Mann
• Nobelin kemianpalkinto: Derek Barton ja Odd Hassel
• Nobelin lääketieteen palkinto: Max Delbrück, Alfred Hershey ja Salvador Luria
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Samuel Beckett
• Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen työjärjestö

• Elokuvavuosi 1969
• Kirjallisuusvuosi 1969
• Musiikkivuosi 1969
• Urheiluvuosi 1969