Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Prizren Prizreni |
|
---|---|
Prizren |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kosovo |
Piiri | Prizren |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 623,29 km² |
Korkeus | 450+ m |
Väkiluku (2020) | 191 988 |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Prizren on kaupunki Kosovon eteläosassa, lähellä Albanian ja Makedonian rajaa. Vuonna 2011 kaupungissa asui 177 781 asukasta, mikä teki siitä pääkaupunki Pristinan jälkeen Kosovon suurimman kaupungin. Kaupungin asukkaiden enemmistö on albaaneja, mutta joukossa on myös bosniakkeja, turkkilaisia ja romaneita.
Prizrenissä on isoja kauppakeskuksia esim. Galleria, Abi Çarshia ja pitkä ostos rivi nimeltä Shadërvan.
Prizreniä pidetään roomalaisen Therandan kaupungin seuraajana, mutta vanhimmat arkeologiset löydöt kaupunkiasutuksesta alueella ovat peräisin Bysantin valtakunnan ajoilta. Historiallisissa lähteissä Prizren mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1019 ortodoksisena piispanistuimena. Serbia valtasi ilmeisesti kaupungin Bysantion vastaisten sotien aikana vuosina 1169-90. Bysantti valloitti sen takaisin menettäen sen kuitenkin toiselle Bulgarian valtakunnalle vuonna 1204. Serbit valtasivat kaupungin jälleen 1200-luvun puolivälissä Bulgarian romahtaessa. Serbit hallitsivat kaupunkia seuraavat kaksi vuosisataa ja rakennuttivat useita tärkeitä rakennuksia. Vuonna 1307 kuningas Milutin jälleenrakensi ja laajensi Bysnatin aikaista eli nykyistä Bogorodica Ljeviškan kirkkoa. Stefan Dušan teki Prizrenistä Serbian pääkaupungin. Serbian keskiajalla kaupungissa asui arviolta 2 000-2 5000 asukasta, joka oli tuona aikana suhteellisen paljon. Osmanien valtakunta valloitti kaupungin Đurađ Brankovićin vastaisen sodan aikana vuonna 1455.[2]
Osmanien vallattua kaupungin sinne muutti huomattava joukko turkkilaisia siirtolaisia, mutta muuten kaupunki ei kasvanut juurikaan 1500- ja 1600-lukujen aikana. Paikalliset kääntyivät kuitenkin ajan kuluessa enenevissä määrin islamin uskoon. Vuonna 1530 muslimit muodostivat noin 30 % kaupungin asukkaista ja vuonna 1643 jo 80 %. Vuosina 1606 ja 1614 kaupungissa vierailleet katolilaiset piispat Mario Bizzi ja Pietro Masarechi kuvailivat kaupungin koostuvat 8 600 talosta ja Masarechi mainitsi paikallisten puhuvat albaniaa. Prizren kärsi huomattavia tuhoja itävaltalaiskenraali Piccolominin joukkojen vallatessa sen talvella vuonna 1689-90 suuren Turkin sodan aikana. Itävaltalaisten sittemmin vetäytyessä pohjoiseen heitä seurasi suuri osa Kosovon serbiväestöstä ja sama toistui Itävallan–Turkin sodan aikana vuonna 1737. Vuonna 1843 eyaletien uudistusten yhteydessä Prizrenistä tuli oman alueensa hallinnollinen pääkaupunki Skopjen sijaan ja tämä johti kaupungin kasvuun. Johann Georg von Hahn kuvaili Prizreniä vuonna 1865 "Albanian suurimmaksi kaupungiksi". Vuosina 1878–1881 Prizrenin liiga oli albanialainen liike, joka pyrki turhaan pitämään neljä albanialaista eyaletia koossa ja estämään niiden liitokset Serbiaan ja Kreikkaan.[2]
Serbian armeija valloitti Prizrenin lokakuussa 1912 ensimmäisen Balkanin sodan aikana. Kaupungin muslimiväestöön kohdistettiin julmuuksia, joissa kuoli aikalaislehtitietojen mukaan jopa 12 000 henkilöä. Serbit myös tuhosivat useita Osmanien valtakunnan aikaisia rakennuksia. Kaupungin toipuminen kesti pitkään ja vuonna 1961 kaupungissa oli edelleen vain 28 056 asukasta. Toisen maailmansodan päätyttyä useita kaupungin historiallisia kohteita kuitenkin korjattiin ja jälleenrakennettiin.[2] Maaliskuun 2004 jälkeen Prizrenissä ei enää ole ollut serbiväestöä. Heidät evakuoitiin, kun albaaniväestö kolmen päivän ajan poltti serbien omaisuutta, taloja ja kirkkoja. Tämä oli osa laajempia mellakoita. Rangaistusiskujen aallon käynnisti huhu, jonka mukaan serbit olisivat syypäitä kolme pojan hukkumisesta Ibarjokeen Zubin Potokin kunnassa, Pohjois-Kosovossa.[3]
Vuonna 2011 Prizrenissä oli yhteensä 177 781 asukasta.[4] Vuoden 2016 arvion mukaan asukkaita on yhteensä 189 058.[5] Asukkaiden enemmistö oli vuonna 2011 etniseltä taustaltaan albaaneja (145 718). Huomattavia vähemmistöjä olivat bosnialaiset (16 896), turkkilaiset (9 091), romanit (2 899), aškalit (1 350), goranit (655) ja serbit (237).[4] Serbien ja romanien määrä ennen Kosovon sotaa vuonna 1999 oli suurempi.[6]