Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Lundin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Skånen lääni |
Maakunta | Skåne |
Keskustaajama | Lund |
Kuntakoodi | 1281 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 427,07 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 127 376 |
– Väestötiheys | 298,3 as./km² |
Lundin kunta (ruots. Lunds kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Lund.[3]
Kunnan maapinta-ala on 427,07 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 127 376 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnassa sijaitsee Dalby Söderskogin kansallispuisto.
Vuonna 2007 kunnassa oli 206,79 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 48,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen Lundin kunnan alueella sijaitsi Lundin kaupunki ja 21 maalaiskuntaa, jotka perustettiin vanhojen pitäjien tilalle. Ensimmäinen muutos tapahtui vuonna 1914, jolloin Sankt Peters Kloster -niminen kunta liitettiin Lundin kaupunkiin. Veberödin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1919 Veberöd-niminen taajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1941 Dalbyn maalaiskuntaan Dalby-niminen taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1944 Lundin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. (Aikaisemmin kahdella erityyppisellä kunnalla saattoi olla sama nimi.)
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Lisäksi Stora Råbyn maalaiskunta liitettiin Lundin kaupunkiin. Dalbyn taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1954 ja Veberödin vuonna 1957. Vuonna 1967 Torn liitettiin kaupunkiin, joka muutettiin Lundin kunnaksi vuonna 1971 Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Dalby, Genarp, Södra Sandby ja Veberöd liitettiin vielä Lundin kuntaan.
Kun Lundin kunta vuonna 1974 sai nykyiset rajansa, kunnasta tuli pinta-alaltaan suuri. Se ulottui idässä Övedsklosteriin asti, joka sijaitsee lähellä Sjöbota. Etelässä kunta ulottui Sturupiin, joka sijaitsee lähempänä Skurupia ja Svedalaa kuin Lundin kaupunkitaajama. Lännessä Lomman kuntaa ei liitetty Lundiin, joten kuntaraja sijaitsi ja sijaitsee yhä lännessä hyvin lähellä Lundin kaupunkia. Myös etelässä kuntaraja sijaitsee lähellä kaupungin reunaa, sillä Staffanstorpin kunta erosi Lundin kuntablokista vuonna 1971 ja säilytti itsenäisyytensä. Lundin ja Staffanstorpin väliseksi kuntarajaksi jäi Höje å -niminen joki. Kuntarajan sijainti näin lähellä kaupunkitaajamaa on estänyt asutuksen laajenemisen etelään ja länteen.
Heti uuden kunnan muodostamisen jälkeen vuonna 1974 paikalliset keskustapuolueen poliitikot ehdottivat, että Genarp, Veberöd, Dalby ja Södra Sandby olisivat eronneet Lundin kunnasta ja muodostaneet Romelen kunnan. Kuntaan kuuluneet alueet olisivat sijainneet Romeleåsenin harjun varrella, ja raja Lundia vastaan olisi ollut Hardebergan tienoilla. Ajatus on nostettu esiin useita kertoja vuosien mittaan. 2000-luvulla alueella asuu hieman yli 25 000 asukasta, joten Romelen kunnan väestöpohja olisi riittävän suuri, jotta kunta olisi elinvoimainen. Kunnan suunnalta ehdotusta ei ole kokonaan hylätty, mutta asiaa ei pidetä mitenkään tärkeänä.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 21 943 | 18,8 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 5 633 | 4,8 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 9 753 | 8,3 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 79 505 | 68,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 587 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 614 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 669 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 86 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 0,8 | 0,9 | |
jalostus | 12,7 | 12,3 | |
palvelut | 85,8 | 85,8 | |
tuntematon | 0,7 | 1,0 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 66 154 | 50 150 | |
työpaikkaomavaraisuus | 131,9 |
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 94,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 805 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Lund | 82 800 |
2 | Södra Sandby | 6 136 |
3 | Dalby | 5 708 |
4 | Veberöd | 4 062 |
5 | Genarp | 2 892 |
6 | Stångby | 1 218 |
7 | Idala | 738 |
8 | Torna Hällestad | 584 |
9 | Revingeby | 545 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Vallkärra on sittemmin kasvanut yhteen Lundin taajaman kanssa.[17]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Humlamaden och Hemmestorps boke kuuluu osin myös Sjöbon kuntaan.[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Lundin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lundin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 13 | 13 | 16 | 19 | 18 | 17 | 21 | 19 | 20 | 13 | 17 | 18 | 13 | 11 | ||
Keskustapuolue | 15 | 12 | 8 | 7 | 5 | 5 | 4 | 4 | 3 | 3 | 5 | 3 | 3 | 4 | ||
Liberaalit | 6 | 9 | 9 | 5 | 10 | 9 | 9 | 8 | 8 | 12 | 10 | 10 | 7 | 9 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 4 | 4 | 8 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 9 | 9 | 6 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 27 | 25 | 23 | 23 | 22 | 21 | 18 | 22 | 17 | 21 | 18 | 15 | 15 | 13 | ||
Vasemmistopuolue | 4 | 6 | 9 | 7 | 6 | 5 | 5 | 5 | 6 | 7 | 4 | 4 | 5 | 6 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 5 | 6 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 6 | 8 | ||
Yhteensä [23] | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.