Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Juan Guaidó | |
---|---|
Venezuelan vt. presidentti (kiistanalainen) | |
23. tammikuuta 2019 –
|
|
Edeltäjä | Nicolás Maduro |
Venezuelan kansalliskokouksen puheenjohtaja | |
5. tammikuuta 2019 –
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. heinäkuuta 1983 La Guaira, Venezuela |
Ammatti | insinööri, poliitikko[1] |
Puoliso | Fabiana Rosales |
Lapset | 1 |
Tiedot | |
Puolue | Kansan tahto |
Tutkinnot |
Universidad Católica Andrés Bello de Caracas (UCAB), George Washington University, Instituto de Estudios Superiores de Administración (IESA)[1] |
Nimikirjoitus |
|
Juan Gerardo Guaidó Márquez (s. 28. heinäkuuta 1983 La Guaira, Venezuela) on venezuelalainen poliitikko ja Venezuelan kansalliskokouksen eli parlamentin puheenjohtaja.[2][3] Guaidó tunnetaan siitä että Yhdysvallat ja EU tunnustivat hänet maan presidentiksi Nicolás Maduron sijaan vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen, kun maan oppositio syytti vaalivilppiä.
Guaidó on presidentti Hugo Chávezin ajoista lähtien ollut pitkään mukana oppositioliikkeessä[4]. Hän aloitti poliittisen uransa sosialidemokraattisen opiskelijaliikkeen johtajana ja alkoi järjestää Chávezia vastustavia mielenosoituksia sen jälkeen kun Chávez oli vaientanut hänen kritiikkinsä kieltäytymällä uusimasta Venezuelan suosituimman televisioaseman toimilupaa. Hän auttoi Caracasin Chacaon kaupunginosan entistä pormestaria Leopoldo Lópezia keskustavasemmistolaisen Kansan tahto -puolueen (Voluntad Popular) perustamisessa vuonna 2009.[1][5][6]
Guaidó julistautui Venezuelan virkaa toimittavaksi presidentiksi 23. tammikuuta 2019.[3][7] Muun muassa kuusitoista Amerikan valtioiden järjestön jäsenmaata, kuten Yhdysvallat, Kanada, Argentiina ja Brasilia, sekä Iso-Britannia antoivat tukensa Guaidólle. Yhdysvallat tunnusti Guaidón aseman väliaikaisena presidenttinä 23. tammikuuta 2019.[8][9][10][11][12]Suomi ja yhdeksän muuta EU-maata tunnustivat Guaidón väliaikaiseksi presidentiksi 4. helmikuuta 2019.[13]
Guaidó sai haltuunsa 1,3 miljardin arvosta Venezuelan kultavaroja Isossa-Britanniassa[14] ja Yhdysvalloista Citgo-öljynjalostamon, joka on valtiollisen öljy-yhtiö PDVSA:n tytäryhtiö. Tammikuussa 2023 kolme Guaidóa tukeneesta neljästä Venezuelan kansalliskokouksen puolueista päättivät erottaa hänet väliaikaisen presidentin asemasta ja hajottaa hänen hallituksensa.[15] Huhtikuun lopussa 2023 Guaidó matkusti Kolumbiaan yrittääkseen osallistua kansainväliseen konferenssiin, mutta maa karkotti hänet edelleen Miamiin Yhdysvaltoihin.[16]
Lokakuussa 2023 Venezuela asetti Guaidólle pidätysmääräyksen. Hän oli käyttänyt PDVSA:n ja Citgon varoja itselleen ja lakikuluihinsa ja hallintonsa alijäämän rahoittamiseen, mikä vei yhtiön itsenäisyyden ja teki siitä käytännössä valtion osan, mikä johti 19 miljardin tappioihin yhtiössä.[17][18]