Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Ahmadu Lobbo (myös Cheikou Amadou, Sheku (Shehu, Seku) Ahmadu (Amadu, Hamadu) Lobbo (Sise) ja muita nimimuotoja, 1775–1844) oli Macinan islamilaisen fulbevaltion uskonnollinen hallitsija.
Macinan Malangalissa tai Marevalissa syntynyt Ahmadu Lobbo, oikealta nimeltään Hamadu Hamadu Lobbo, oli Niafunkén läheltä kotoisin olleen ja Ouro Modin seudulla asuneen hartaan muslimin Hamadu Lobbon poika. Hän opiskeli suufilaisen qadiriyya-veljeskunnan opettajan Sidi Muhammad Kuntan johdolla, osallistui Sokoton kalifaatin perustaneen Othman dan Fodion käännytysretkiin ja asettui asumaan Djennén lähellä sijaitsevaan kylään,[1] josta kaupunkia hallinneet armat ajoivat hänet pois[2]. Ahmadu siirtyi äitinsä kotipaikkakunnalle Seberaan, jossa hän alkoi toimia opettajana. Hän syrjäytti fulbepaimentolaisten tuella Macinan Diallo-dynastian vuonna 1810, voitti Segun bambara-armeijan vuosina 1810–1815 ja valtasi Djennén vuonna 1818. Sen jälkeen Ahmadu kukisti Macinan muut fulbepäälliköt ja valloitti Timbuktun vuonna 1827.[1][3]
Ahmadu Lobbon johtaman Macinan islamilaisen valtion dinan[2] keskuksena toimi hänen vuonna 1815 perustamansa Hamdallahin kaupunki. Hän omaksui arvonimen amir al-mu’minin ja ryhtyi levittämään qadiriyya-veljeskunnan käsitysten mukaista oikeaoppista uskontoa. Ahmadu sovelsi ankaraa šaria-lakia, käännytti pakanoita, perusti kouluja ja kehitti valtakuntansa hallintojärjestelmää ja verotusta. Valtio turvasi maan sisäisen rauhan, hankki sodissa orjia maanviljelijöiksi ja kehitti fulbejen talouselämää. Taloudellisia menetyksiä kärsineet Djennén ja Timbuktun kauppiaat vastustivat Ahmadun hallintoa,[1][3] mikä lienee johtanut Djennén suurmoskeijan hävitykseen[2] ja kunta-ryhmän maurien kapinoihin Timbuktussa[3].
Ahmadun kuoltua Macinaa johtivat hänen poikansa Ahmadu II vuosina 1844–1852 ja pojanpoikansa Ahmadu III vuosina 1852–1862. Timbuktu sai takaisin itsehallintonsa ja uskonnolliset erimielisyydet repivät valtakuntaa. Tukuloripäällikkö Umar Tall valloitti Macinan valtapiiriin kuuluneen Segun vuonna 1861 ja tuhosi seuraavana vuonna Hamdallahin tehden näin lopun Ahmadu Lobbon perustamasta muslimivaltiosta.[1][3]